Kohti arkea
Vaikka pitkät pyhät olikin kiva asia, niin onneksi huomenna on taas kaupat auki! Oli jotenkin tosi hankala viikonloppu nyt, torstaina emme ehtineet hakea kaupasta kuin tärkeimmät ja lauantaina ei ehditty kauppaan ollenkaan, joten huomenna onneksi vihdoin pääsee. Pelkkä suklaamunien suklaa alkaa tulla jo korvista ulos…:D
Me ollaan pääsiäinen oltu ulkoilemassa, sukulaisilla, löhöilty ja rempattu. Mikin huoneen remontti alkaa vihdoin edetä, huone on kohta melkein tyhjä, mikä olikin se isoin ongelma, ja muovimatto irtoaa lentäen. Myös huoneen pikkuinen allaskaapisto on purettu. Silti huoneessa kestää valmistuminen koska katto täytyy jälleen rapsuttaa maalista….
Pakko edelliseen Unto-postaukseen vielä näin yleisesti mainita että vaikka me tavattiinkin koira parkkipaikalla, siinä ei ole koko totuus. Kiitos huolenpidosta ja mä tiedän ettei kukaan tarkoita pahalla, mutta heti ei tarvitse epäillä pentutehtailua. Unto tuli hyvältä ja luotettavalta kasvattajalta, mutta koska se tuli melkein lapista asti, täytyi kuljetus sun muu järjestää vähän erilailla. Kahden muun pennun uudet omistajat hakivat kaikki kolme koiraa puolesta välistä matkaa, ja toivat meidän koiran lähemmäs meitä, siksi tapasimme parkkipaikalla!
Tämä Unton tulo meille on alusta asti herättänyt täällä ihmetystä ja epäilyä, mutta aina ei tarvitse epäillä pahinta, me kyllä itse tiedettiin mitä tehtiin ja ollaankin saatu hieno ja terve koira! Kaikki on siis hyvin.:)
-Henna-
Mistä johtuu, että saat blogiisi niin paljon epäilevää ja/tai ikävää kommentointia? Ehkä turhan ärhäkästi reagoit ja sillä tavalla toimien provisiot ärsyttämään…? Ja tähän ei tarvitse vastata, inttää mitään tms; ihan hyvällä mielellä rakentavasti mietin…Aurinkoista kevättä ja iloa, valoa 🙂 Ja tsemppiä remppaan!
Jep, oli oikein hyvän mielen kommentti!:D
En mä oikeastaan edes saa paljon negatiivista kommenttia, ja kyllä, saatan olla välillä ärhäkkä, mutta ihminen minäkin olen. Uskon silti kommentoivani aika asiallisesti verrattuna moneen muuhun, enkä mene aukomaan päätäni muiden blogeihin.
Aurinkoista kevättä sinnekin!
Ihan pakko kuitata tähän. Niin pöljä oon, etten ymmärrä, että koiran ottamisesta pitää tehdä noin suuri numero. Ihanaahan se on, että joku kelpuuttaa sekarotuisenkin ja vielä parkkipaikalta.:):) Ihan samalla tavallahan sitä otetaan lapsiakin katsomatta vanhempiin:)
Mutta se tässä on jo oppinutkin, että meillä eläimistä ollaan tarkempia kuin lapsista. No tää meni ohi aiheen, mutta on totta.
Teidän talo muuten näyttää tosi pieneltä ulkoapäin. Ei uskoisi, että on noin paljon tilaa. Ihania kuvia taas. Tsemppiä työhösi.
Sijaisäiti
Olen tässä huomannut kissojen ja koiran oton jälkeen että eläimet saa ihmisten tunteet kuumenemaan. Minä kerron mielestäni ihan hyvällä mielellä ja iloisesti meidän eläimistä, ilman että tahdon siitä sen isompaa numeroa tehdä niin aina tulee jotain sanomista.
Sellaista se on, en silti aio vieläkään varoa sanomisiani tai joutuisin lopettamaan koko blogin.
Heh, mun mielestä kaikki talot näyttää ulkoa pienemmältä kuin sisältä.:D
Kiitos ja samoin.:)