Kaveri

Sairastelussa on sentään yksi hyvä puoli, saa kaverikseen sohvalle näitä ihania karvaisia kavereita.

Meidän kissat ovat tänään vuorotellen köllötelleet mun vieressä sohvalla. Jokin aika sitten kun olin erittäin surullinen, Osku makasi mun vieressä kuin tukea antaen, nyt sama juttu kun olen sairaana. Kissan luonteen tuntien ne ehkä hakeutuu viereen vain lämmön takia, mutta olkoon syy mikä tahansa, nämä pienet auttavat läsnäolollaan. Tulee hyvä mieli kun sairaana saa edes seurata kun toinen on niin suloisesti kerälle kääriytyneenä.

Liekö sitten syynä kissojen terapeuttinen seura vai mieletön kasa lääkkeitä, mutta mun olo alkaakin olla parempi. Huomenna toivottavasti olen jaloillani taas.

Yhden käsityön sain valmiiksi, siitä ehkä kuvaa huomenna.

Lisäksi mies on ollut ahkera. Tänään tuli hetkellinen suru siitä ajatuksesta, että mies on lomalla ja näen häntä vähemmän kuin arkisin. Tuolla hän nakuttaa seinän toisella puolella aamusta iltaan. Lomalla voisi perheenä tehdä kaikkea kivaa mutta ei meillä.
Pakko taas kerran ajatella että tämä on väliaikaista, ja homma kuitenkin etenee. Mies asentaa keittiön kaappeja paikalleen, putket ja sähköt ovat hyvällä mallilla, lastenhuoneen panelointi on edennyt. Ehkä sittenkin pääsemme kesäksi muuttamaan, mikä tarkoittaisi sitä, että meitä ei enää erota seinä, vaan voimme rempata huone kerrallaan tuolla samalla asuen.
Mahtavaa!

-Henna-

Ps. Vielä ehtii osallistua arvontaan!
Pps.Alla toinen uusi postaus, älkää missatko.:)