Kahvinkeittoa
Mä en ole IKINÄ tykännyt kahvista. Monesti olen yrittänyt juoda sitä, ja joskus join sitä vaan jotta piristyisin. Taisin mä joskus lukioiässä yrittää olla “aikuinen” mutta ei se sitten ollukaan hyvää. Kylässä olin aina se joka ei juo kahvia, mikä oli ihmisistä välillä jotenkin outoa. Aikuisiällä, varsinkin pari viime vuotta olen juonut teetä päivisin litratolkulla kahvin sijaan, kesälläkin.
Sitten meille kotiutui vanha espressokeitin. Nam!
Mun mieshän juo kahvia ihan hirveästi ja hän vuorostaan on kylässä vitsin aihe siksi, koska hänelle pitää antaa aina olut-tuopin kokoinen kahvikuppi ja kourallinen sokeria.
Meillä on vanha ilmaiseksi saatu espressokeitin, jolla saa ihan hyvää kahvia tehtyä, mutta se ei oikein pelaa enää… Nyt pikkuhiljaa olenkin alkanut juomaan enempi kahvia piristääkseni väsynyttä oloa lapsia hoitaessa, ja välillä se on ollut sellainen mukava hetki miehen kanssa keittää ruoan jälkeen kahvit ja jutella kuulumisia työpäivän jälkeen. Tosin edelleen vain kuppi päivässä, alku-illasta kun alkaa väsymys painaa.
Mähän ostin sisarusteni kanssa tuon Delonghin espressokeittimen mun äidille syntymäpäivä/äitienpäivä lahjaksi keväällä. Tämä on mun mielestä tosi kaunis, muttei kuitenkaan mistään kalleimmasta päästä.
Aiemmin taisinkin jo kertoa tästä, että haluan tämän meille punaisena.
Siitä olen haaveillut, ja tänään kun kirosin hemmetin huonoa päivää, keittelin itselleni vanhalla, viimeisiään vetävällä keittimellä päivän kupillista, tein tilauksen.
Enkä ottanutkaan punaista, vaan “tylsän” valkoisen, niin kuin äidilläni! Mä, valkoisen.:O mut onhan tuo tosi nätti.:)
Tiesittekös muuten että Starbucks-kahvilat rantautuu vihdoin Suomeen ensi vuonna? Mediassa oli jokin aika sitten juttua siitä ja mä tykkään. En tiedä miksi, joku siinä ketjussa vaan viehättää vaikken isoja ketjuja muutoin niin kannata. Starbucksista tulee vaan reissailu mieleen, ehkä mä sitten toivon että Starbucksissa tuntisin olevani kuin ulkomailla kun sinne niin harvoin pääsee.:D
Starbucksista tulee myös mieleen monet elokuvat jossa ihmiset nappaa työmatkalla Latet Starbucksista.:)
Ihme intoilut mulla, ja vielä hetki sitten vihasin kahvia… No ei kyllä perus suomalainen kahvi vieläkään maistu…
-Henna-
Niin ja tuo keitinhän on täältä
(Ps. K&R, se teidän mustavalkokuva kyseisessä lafkassa on yksi mun lemppareista, jotenkin jäänyt niin mieleen. Tiedättekö mitä kuvaa tarkoitan?:) )
Hei mieki olen myöhäisherännäinen kahvin suhteen! 😉 Ennen inhosin sitä, eikä vieläkään oikein mene tavallinen kahvi, aina tilaan cappuccinon ja kotona läträän Nescafen erilaisien jauhepussien kans (jotka mieheni mielestä ei ees ole kahvia). Mies itse juo kahviloissa aina tuplalaten triplaespressolla. 😀
Starbucksilta on tullu kauppoihin kylmiä kahveja, ne on aivan ihania, tosin tuhottoman hintasia, mutta kyllä se kahvihetki on semmonen arjen pieni luksus, että toisinaan pakko hemmotella itteään. 🙂
Mäkään en ole koskaan tykännyt kahvista – olen koittanut myöskin sitä joskus juoda mutta en vaan tykänny. Enkä taida opetella sitä juomaan koko elämässäni. Tai mistä sitä tietää.. Aiemmin en juonut teetäkään, mutta opettelin sitä juomaan joskus 13v sitten. Nyt litkin teetä litratolkulla päivässä minäkin.
Eilen vahingossa hörppäsin väärästä kupista (omassani oli siis teetä) ja hyi hiivatti että olikin pahaa se maitokahvi.. jaiks!