Juhlavalmisteluja ja sairastelua

Täällä on tulevien synttäreiden valmistelut käynnissä, mutta tunnelma ei ole kovin hyvä. Paremminkin vähän pelokas ja ahdistunut. Mikillä on jo kaksi vuorokautta kestänyt raju vatsatauti menossa. Kovasti yritetään juottaa suolavettä ym mutta onhan se rankkaa katsoa kun poika on niin kipeä. Hirveän urhoollinen, ei valita mutta näkeehän sen että rankkaa on, ja hirveää tuota on vain katsella vierestä. Me ollaan oltu nyt tosi vähän sairaana, mutta ei tämän nytkään olisi noin rajuna tarvinnut tulla…
Jännityksellä siis odotamme että miten käy lauantain synttäreiden vai sairastutaanko me muutkin. Varsinkin pieni Nestori… Tai minä jonka pitäisi voida hoitaa lapset ja imettää myös.

Juhlia silti valmistellaan, täytyy vain ajatella että ne onnistuu.
Perjantaina mulla oli täällä siivousapua. Mm kaikki ikkunat on nyt pesty, niin hyvin kuin ne tässä talossa pystytään pesemään. Joitain koristeita laitettiin jo roikkumaan, niinkuin Mikin huoneen kennopallot.
Miki sai myös ajat sitten kummitädiltä yläkuvan hauskan eläin”viiri”nauhan, ja sekin saatiin vihdoin paikalleen pönttöuunin päälle.

Mikin huoneessa oli taas isoin urakka, mutta nyt sekin on siistimpi. Vaikka mun mielestä lastenhuoneessa ei tarvitse joka esineen järjestyksessä ollakaan. Tuo hauska kertotaulu-juliste on muuten ostettu alkuvuodesta Helsingin Papershopista.
Lauantaina kun oli se upea sää, siivottiin ja haravoitiin pihaa myös. Illalla se sitten alkoikin, Mikin vatsatauti ja miehen flunssa jotka kaatoi molemmat sänkyihin…

Osku ja Untokin pääsivät pitkästä aikaa kuviin. Osku-parka joutuu pitämään pinkkiä pantaa, kaupassa ei ollut muuta. Tosin eipä se näytä häiritsevän, yhtä hienona herrana arvokkaasti poju kulkee silti.

Siivouksesta noin yleisesti voisin muuten sanoa pari sanaa. Mä vihaan siivoamista. Tai onhan se kivaa kun tulee siistiä, mutta kun täällä saa siivota koko ajan. Eikä silti tunnu ikinä olevan siistiä. Enkä mä osaa mitään superkikkoja siivouksen suhteen. Mä pyrin käyttämään suht luonnollisia pesuaineita välillä. Näin eläinten ja lasten kanssa olen kuitenkin todennut että vähän järeämmätkin aseet on joskus tarpeen. Nytkin kun nuorimmainen aloitti sose-ja sormiruokailut niin keittiönpöydän tahmakerroksenkin haluaisi suht nopsaan pois.
Mun lemppari kaikessa keittiön ym kovien pintojen putsauksessa on kyllä ihmesieni. (Myydään nimellä ihmesieni lähikaupoissakin). Valmiit pesuainesuihkeet on myös hyvä juttu. Kestorätit on käytössä. Nestorilla käytän Ikean halpis kankaisia ruokalappuja jotka heitän koneeseen joka illan jälkeen ja kädet putsataan kestopyyhkeellä ettei mene talouspaperia ihan hulluna. Siinä käytän vähän nätimpiä pellavapyyhkeitä kun ne pöydällä lojuvat päivät pitkät.
Mä en harrasta siivouspäiviä, siivoan kun siltä tuntuu ja ehtii. Melkeinpä joka päivä imuroin pahimmat karvat lattialta ja jatkuvasti järjestelen tavaroita paikoilleen. Pesu- ja tiskikone laulaa vähintään kerran päivässä. Muutoin siivoan tosiaan fiiliksen mukaan. Liian harvoin, sanoisi moni. Usein huoneen kerrallaan sillain vähän isommin ja siihen päälle koko talon pikaimurointi.

Eli multa ei kannata kysyä siivousvinkkejä, heh!

Sen sijaan multa kysyttiin mun ja Nestorin ruokailuista eli meidän perheen ruokailuasiaan palaan vielä. Lisäksi sitä arvontaa tulossa, aivan ihania julisteita tiedossa jollekin onnekkaalle!

Pitäkää peukut pystyssä että Miki parantuu pian, muut ei sairastu ja lauantaina saadaan Minecraft-synttärit järjestettyä!

-Henna-

Ps. Kiitos kun ootte jaksanut kommentoida ja laittaa noita postaustoiveita.