Emännän kalusteostoksia
Meillä on ollut talo täynnä porukkaa lauantaista lähtien.
Miehen äiti ja isäpuoli tulivat korjaamaan meidän rämäautoa ja meille siksi aikaa asumaan, muutenkin porukkaa ravannut ovella joka päivä.
Monta päivää kesti sukulaisvierailu, mutta auto ei vieläkään ole kunnossa. Saa nähdä tuleeko edes kuntoon…. Viikonloppuna korjaus luultavasti jatkuu ja mulla kahvinkeitto-maratoni jatkuu myös, haha!
On ollut jännä taas nähdä, miten sitä oppii ihmisiä tuntemaan lisää, kun heidän kanssaan elää aamusta iltaan. Kertoo koko elämäntarinansa taas kerran, ja kuulee vanhempien ihmisten elämästä jossa on ehditty vaikka mitä. Itse pidän näistä tarinoista, ollessani työssä vanhusten kanssa muutama vuosi sitten, ne tarinat olivat parasta.
Tänään meillä oli pöytä aivan täynnä kun veljeni ja kaverinikin liittyi seuraan, itseäni vähän nauratti tuo tilanne. Olin kuin mikäkin “maatalon emäntä” siinä kaikille ruokaa jakaessani, vain essu puuttui. 😀
Toisaalta tykkään ihan hirveästi että ihmisiä on ympärillä, kivoja ihmisiä, mutta toisaalta olen aivan rättipoikki nyt, ja huomisen nautin rauhasta.
Eilen oltiin myös ystävän kanssa käymässä Ikeassa.
Voi että mitä sieltä löysinkään! Nimittäin tuon yllä olevan korituolin! Olen etsinyt juuri tuollaista makuuhuoneeseen, mutta kaikkialla vastaava on ollut kovin kallis, ja nyt sellainen oli Ikeassa! Ai että, haluan! (Ehtisiköhän vielä joulupukin toivelistalle??) Mä olen nähnyt tuota mustana, tykkään siitäkin, mutta tuo olisi parempi hempeään makuuhuoneeseen. (Sinne tulevaan siis)
Sain minä sielä muutakin kuin vain haaveilla.
Ostin nimittäin tämän pienen, noin 40 cm leveän pesualtaan lastenhuoneeseen. Sopivan pieni, jotta ei vie arvokasta leikkitilaa, mutta tässä mahtuu juuri pesemään mahdollisten vauvavieraiden peput ja lasten maalitahraiset kädet.
Meillähän ei ole remontti edennyt yhtään tämän autonkorjauksen aikana ja se vähän harmittaa, olisin halunnut saada keittiön lattian rapsuteltua ennen joulua…. No, vielähän tässä jotain ehtii jos autoasia saadaan pois alta.
Loppuun vielä yksi kiva kuva.
Aiemman postauksen vihreä-valkoiseen inspiraatiokuvaan liittyen, tässä vähän lisää samaa värimaailmaa. Ai että tulee niin ikävä kevättä kun tätä katsoo. Valkoinen ja vihreä ovat niin raikkaita ja keväisiä yhdessä.
Muistin tästä myös että mulla on tollainen lasikupu jossain. Mulla on jonkin verran vielä vastaavaa kivaa laatikoissa muuton jäljiltä, mutta kun tällä puolen on todella vähän laskutilaa missään (Mikä on tietysti koriste ja asetelmaihmisen kauhistus) niin kaikki tuollainen saa odottaa muuttoa ja lisätiloja. Sitten pääsen kaivamaan kaiken ihanan esiin!
Sitä odotellessa, koitetaan jättää joulustressit pois ja nautitaan glögistä ja kynttilöistä, kyllä se kevätkin vielä tulee.:)
-Henna-
Jännä muuten tuo alimmainen kuva, minun mieleeni siitä tulee joulu! Hyasintit ja niiden tuoksu, puhdas valkoinen lumi.
Ja ei vielä haaveilla keväästä, eletään tämä ihana joulu, sitten ihana talvi, ja sitten joskus taas se kevät. Nyt ollaan onnellisia juuri tästä, otetaan tästä nyt, se kaikki irti 🙂
Iloa päivääsi!
Susanna
Susanna: Joulukuva se varmaan onkin, mutta mulla ei ikinä olisi noin riisuttua joulua, ja tuo vihreys tuo mieleen kevään. 🙂
Ollaan toki onnellisia juuri tästä, kuva vain sai haaveilemaan keväästä ja kun tulisi se kunnon luminen talvi edes, eikä tätä jatkuvaa vesisadetta…:/
Mä rakastan joulua mutta joulufiilikseen on kovin vaikea tällä säällä päästä…:(