Carl Larsson

                                                 Kuva: Google

Tänään tapahtui jotain mulle poikkeuksellista. Olin taidemuseossa!
Käytiin Mikin ja ystäväni kanssa katsomassa Helsingin Ateneumissa Carl Larssonin ihanat teokset.

Mulla ei tosiaan ole tapana käydä missään tuollaisissa, viimeksi varmaan lukiossa käynyt 10 vuotta sitten. Tämän kuitenkin tiesin jo kesällä haluavani nähdä koska näissä teoksissa kiehtoo moni asia.
Ensinnäkin taulut ovat iloisia, elämänmakuisia, kauniita, ja ihanan värisiä. Nämä kuvat ei tee millään oikeutta alkuperäisille teoksille, joita voisin tuijottaa ikuisuuden. En siis panisi pahitteeksi jos kotini seinää koristaisi yksi aito Larsson, heh!

Lisäksi nämä työt sijoittuu 1900-luvun alkuun, aikaan jolloin meidänkin koti on rakennettu. Joten kyllä, ihailin myös kuvien kotien sisustusta! Lisäksi lasten vaatteet, lelut, lemmikit jne olivat todella ihastuttavia!

Mua kiehtoo nämä myös siksi että olen itse aikoinani maalannut tauluja, isovanhempani ovat maalaamisen mestareita ja itsekin haikailen että jospa osaisin paremmin maalata. Minua viehättää myös vesivärit joita näissäkin käytetty monissa. Mielestäni vesiväreillä saa ihania värejä, ja Larssonin tapa käyttää niitä pienissäkin yksityiskohdissa, on uskomaton!

Vielä yksi asia, rakastan tällaisia kuvia jotka ovat täynnä pieniä yksityiskohtia! Senkin olen varmasti täällä jo kertonut, mutta olen aivan ihastunut tällaiseen tyyliin taiteessa. Juuri näin lelukaupassakin Mauri Kunnaksen kuvittaman lasten 500 palan palapelin jossa oli kaupunki täynnä pientä piiperrystä. Puhuttiin äidin kanssa kuinka olisin lapsena rakastanut tuota palapeliä. Ehkä käynkin vielä hakemassa sen, itselleni.:)

Mukava käynti oli tänään vaikka Mikin suunnasta tulikin “mennäänjo,mennäänjo”-muminaa koko matka. Onneksi sielä oli lapsillekin pientä kivaa, vanhoja leluja ym. Sekä taulu johon sai post it-lapuille piirtää/kirjoittaa omasta perheestä. Meidän 3 vee kirjoitti ihan itse “isi äiti miki”. (Siis oikeesti, kehen toi pikku einstein on tullut???ei tosiaan äitiinsä…)

Siitä vielä syömään ja junalla kotiin, nyt on puhkipoikki olo, onneksi viikonloppu edessä.

Mukavaa viikonloppua siis kaikille!

-Henna-

Ps. Ostin mä pienen julisteen/kuvan Larssonin yhdestä teoksesta. Saan siis seinälle edes kopion vaikkei se olekaan yhtään niin kaunis kuin alkuperäinen.