Töppösistä joulufiilistelyyn

Aamulla mietin että voisin kirjoittaa blogiin tänään, mutta mistähän sitä kirjoittaisi. Ajattelin että kerron ihan vaan kuulumisia ja annan tekstin mennä mihin menee. Mulla on vielä pari sijaisperhe-postaustakin odottamassa julkaisua. En tiedä onko se ikä, vai aina vaan raadollisempi some, jossa teilataan puolestakin väärästä sanasta, mutta alan mamoilemaan nykyään julkaisujen kanssa. Varsinkin sijaisperheys on aihe, josta täytyy miettiä tosi tarkkaan että ei sano mitään hölmöä tai paljasta liikaa lapsista tietoa. Viimeisintä tekstiä oli jakanut mm. perhehoitoliitto, niin itselle iski vähän “apua”-fiilikset, VAIKKA bloggaajanahan se tavoite on just se että moni lukee. Mutta kun niin moni ammattilainenkin on lukenut mun höpötykset, niin en tiedä pitäiskö olla iloinen vai kauhuissaan. 😀 No mutta, kyllä mä ne vielä julkaisen.

Vauvasöpöä

Mutta nyt tämän päivän höpötyksiin. Aloitan nyt tämän viikon ihanimmalla uutisella, joka on saanut mut hymyilemään läpi muuten vähän raskaan viikon. Minusta nimittäin tulee pienen tytön täti ensi keväänä. (Tuhat sydäntä tähän!) Pikkuveljeni saa siis tuoreen vaimonsa kanssa ensimmäisen lapsensa, ja tällä viikolla vielä selvisi että meidän poikavoittoiseen sukuun tulee vihdoin pieni tyttö. <3 Olin just töissä tuskailemassa ihan hirveän hiljaista viikkoa (Missä mun asiakkaat on????) kun sain viestin asiasta. Nappasin heti vanhan roosan väristä lankaa hyllystä, ja hymy korvissa neuloin pikkupikkupikku töppöset. Tämä on vaan niin ihanaa kun omat lapset on jo isompia, niin nyt pääsen VIHDOIN lellimään pikkuveljen pientä. Just puhuttiin siskon kanssa, että me tädit tullaan niin hemmottelemaan piloille se pieni neito!

Joten voipi olla että mun somekanavissa tulee vilahtelemaan kaikkea vauvasöpöä lähiaikoina.

Kuvaushommia

Tämän päivän olen ottanut kotona kasapäin kuvia tänne blogiin ja instaan, kun sattui olemaan vähän kirkkaampi päivä, ja aikaa. Mun mielestä on ihan tosi kivaa kuvailla, asetella tavaroita ja kynttilöitä kuviin, testailla eri kuvakulmia ym ja huokailla että “vitsi tästä tulee hyvä!” mutta kuvauksiin liittyy aina kiire, joka syö fiilistä aika paljon. Tänäänkin kävin huoneet myrskynä läpi. Käskin muun perheen pihalle jotta saan edes hetken rauhaa, siivoilin tavaroita, sytyttelin kynttilät, asettelin vilttejä, piilotin johtoja ym. Äkkiä vaan pahimmat sotkut pois, asetukset kamerassa kohtalaisen hyvin ja räps räps. Kynttilät päältä ja seuraava huone. Oli kiire ennen kuin perhe tulee sisään, kiire että valoa riittää edes hetken, ja kiire tehdä perheelle syötävää. Just kun olin ottamassa viimeistä kuvaa, huomasin että alkaa jo hämärtyä. Ihan se pieni hämärtymisen aste, jota ei ehkä livenä näe, mutta kuvassa näkyy, riittää siihen että kuvaukset oli siinä. Ja tähän aikaan vuodesta se tulee aivan liian nopeasti.

Mielestäni sain kuitenkin monta oikein kivaa kuvaa ja heti on tosi hyvä fiilis siitä. Jes, sain jotain tehtyä. Samalla sai hetken fiilistellä sitä miten kivalta ympärillä näyttää. Kunnes perhe tuli sisään ja pyörremyrsky-kuopukseni räjäytti jo kaiken ympärillään. Tämä on tätä mun elämän tasapainoa just nyt.

Hiukan jouluilua

Me käytiin mun siskon ja äidin kanssa perinteisesti “jouluilemassa” perjantaina. Mun sisko on maailman isoin jouluihminen, joten nämä retket on kyllä kivoja. Kuunnellaan joululauluja ja ajellaan (vesisateessa…….) lähialueen joulupuoteja. Käytiin Tuusulan Koiramäen pajutallilla, Weisteen vanhassa villalla, Tuomarinkylässä Country Whitessa ja lopuksi Jumbossa joulukahveilla. Siinä matkalla juteltiin miten tämä loppuvuosi on niin ihanaa aikaa, kun sai fiilistellä joulua. Se on ihan parasta, ja ilman sitä tämä pimeä talvi olisi todella vaikeaa. Oon joka vuosi niin kiitollinen siitä että osaan ottaa tämän joulun näin, fiilistellä ja hyggeillä, enkä masentua. Töissäkin menee niin paljon nopeammin aika kun mun puoti on laitettu jouluiseksi, ihan överisti kausivaloja mun pikkuisessa puodissa, kynttilät palaa jne.

Eikä se tarkoita että koti pitäisi olla aina tosi täydellinen ja joulukoristeet esillä jo marraskuussa. Itse laitan joulujuttuja kotona pikkuhiljaa. Saan myös hirveästi hyvää fiilistä jouluisista instatileistä, jouluisista TikTok-videoista, Pinterestistä ym. Kaikkea ei tarvitse itse tehdä ja toteuttaa, voi vaan katsella muiden juttuja ja tehdä itse sen mitä jaksaa. Mulle joulussa tärkeistä on se tunnelma, joulupuodeissa kiertely, jouluelokuvat, lasten ilo, joulun tuoksut ja kotona rauhoittuminen kynttilänvalossa. Ainoa mistä joulussa en tykkää, on joululahjastressi…. Mitenhän sen saisi järkeistettyä? Varsinkin niin että mitään turhaa krääsää ei kerry kenellekään. Lahjojen antaminen on super kivaa jos keksii jonkun huippulahjan, mutta muutoin se on vähän liian stressaavaa… Täytyy tehdä pian idea-lista ja sitten vaan ajoissa tilaamaan lahjat.

Nyt täytyy kuitenkin taas siirtyä tässä päivässä eteenpäin ja mennä tekemään ruokaa perheelle.

Kivaa sunnuntai-iltaa!

-Henna-