Inspiroivia joulukuvia ja kuulumisia

 Mä en ole jaksanut mitään kuvailla täällä koiran tuoman kaaoksen keskellä, mutta kuitenkin teki mieli tulla jotain kirjoittamaan. Joten keräsin tänne Pinterestissä bongaamiani jouluisia kuvia. Muutenkin voisin aina välillä laittaa tänne näitä netistä bongattuja kuvia, jospa näistä saisi joku muukin inspiraatiota, niinkuin olen joskus ennenkin laittanut. Samalla kerron mikä mua just näissä kuvissa inspiroi.
Ekan kuvan värimaailma ja yksinkertaisuus on mun mieleen, samoin tuo hauska tapa koristella paperisilla kirjaimilla. Tätä koristelutapaa näkyy aika paljon Pinterestissä. Nuo kuluneet raput ovat myös kauniit!
Yllä oleva ikkunakuva on kiva koska siinä on niin perinteiset jouluvärit joista tykkään aina. Jouluna pitää olla punaista, siitä ei pääse mihinkään. Lisäksi ajattelin kokeilla tehdä tuollaisen mun arvontapalkinnon tyylisen koristeen tuossa vasemmalla ylhäällä.
Tuo kasvi kupissa on taas vaan yksinkertainen mutta kaunis idea laittaa kukka esille. Kukan ei tarvitse edes olla joulukukka, niin kuin ei tuossakaan, pelkkä astia ja koristeet tekee sen joulun.

 

 Tuo kuusi vanhassa peltipurkissa on mun lemppari! Niin ihana tuo purkki, tuollaisen kun bongaisi kirppikseltä…
Seuraavan kuvan värimaailma on myös tosi kiva, tuo taulukin on jotenkin kiva. Tosin ehkä vähän liian kylmän värinen mun makuun.

Vika kuva ei ole yhtään mun tyyliä koska on niin ”kamalan” valkoinen. Silti tämä kuva on kaunis yksinkertaisuudessaan, ja kertoo ettei joulukoristelun tarvitse olla liian runsasta. Pieni kuusi, pari jouluvalosarjaa ja kynttilät tekee jo paljon. Tosin itse henkilökohtaisesti koristelen paljon runsaammin, heh.

Ihania kuvia, mä aina huokailen tuolla Pinterestissä. Tykkään ihan hirveästi kun sielä saa kaikkia ideoita. Melkeinpä muotijuttuja katson eniten, koska sielä saa paljon ideoita että miten omiakin jo olemassa olevia vaatteita voi yhdistellä ihan uudella tavalla.

Lopuksi vielä kuulumisia. Meillä on viikko mennyt ihan uuden hauvavauvan lumoissa. Tai no, pahin lumous on jo ohi. Tänään just kirjoitin facebookiinkin ”Unto on söpöksi naamioitunut riiviö”. Sitä se on todella. Mielettömän söpö ja fiksu, mutta mahdoton. Oppinut jo istumaan käskystä, tunnistamaan nimensä, seuraamaan jonkinverran, tekemään tarpeensa ulos jos tämä emäntä vaan muistaa viedä jne. Luoksetulo, hihnassa kävely ja kohdentaminen ovat nyt harjoittelussa. Naksuttimen oon kokenut tosi hyväksi koulutustavaksi.
Arki on mennyt ihan sekaisin. Yöt oon valvonut enempi tai vähempi, aamulla viiden-kuuden aikaan pitää heti pompata ylös kun koira herää, ja viedä ulos. (Tämä aamu-uninen torkkuja on tosi iloinen tästä)

Välillä tuntuu että tekisi vaan mieli itkeä, välillä olen aivan intona meidän koirakaverista. Tänään aamulla olisi pitänyt ottaa videota. Mulla oli ihan hirvee kiire kun meille oli tulossa työhön liittyvää porukkaa heti aamusta, koira juoksi aamuvilliä rundiaan ympäri kämppää repien kaikkea mikä tielle tuli, mm meidän vaatteita. Olin tehnyt leivät lapsille pöydälle ja käskin lapset syömään ja itse juoksin koiran perässä. Lapset meni pöytään niin Eppu oli syönyt leipien päältä kinkut pois. Laitoin uudet kinkut, lapset haki nopeasti lisää vaatetta päälle, tuli takaisin ja taas oli kinkut syöty. Hirveä huuto että Eppu söi kinkut, Eppu istuu syyttömän näköisenä pöydällä, koira juoksee rundia ja mulla vielä yöpukukin päällä ja vieraat tulee ihan just. (Yöpuku johon koira oli repinyt reiän yöllä innoissaan)

Kämppä on ihan kaaos kun olen vain istunut lattialla koiran kanssa, joten ei tosiaan ole kuvaus huvittanut. Eiköhän tämä tästä kuitenkin, ihanaa kun luntakin tulee vihdoin!

Ja plaa plaa. Nyt lopetan. Ens kerralla omia kuvia, ehkä siitä pikku termiitistämmekin.

-Henna-

Kuvia klikkaamalla pääsee kuvien linkkeihin.