Nyt kiiltää!

No nyt on puhdas ja siisti köökki! Ainakin viisi minuuttia. Tosin tais mieskin arvostaa lopulta, vaikka se vähän nenä pystyssä arvostelikin mun öljyämisiä: “Ai itekö jo öljysit nämä? Kai sä pyyhit ne kuivaksi myös?” Kyllä, minäkin osaan, kiitos vaan, onkohan se jotenkin uutta muka, koskaan en remppaakaan ole tehnyt tms?  No ainakin se yhden kerran putsasi kahvinkeittimen käytön jälkeen, varmaan arvasi että jos kaiken mun puunaamisen jälkeen olisi kone heti jätetty likaiseksi lojumaan niin olisi saattanut jotain räjähtää.

Samalla kun puunasin, vähän vaihdoin järjestystä, kahvinkeittimet lähemmäs toisiaan jne. Kovasti kaipaisin sitä erillistä tasoa kahvinkeittimille jotta saisi tuohon ruoanlaitto-alueelle tilaa. No josko sen syksyllä ehtisi tekemään…

Niin kuin joku tänne kommentoikin, tämä ei ole laiskan ihmisen koti. Ei ei… Mähän olen siivoamisessa tooosi ahkera! Tai sitten kaikkea muuta… ja siksi mulla pitäisi olla minimalistinen koti ja mulla ei pitäisi olla yhtään eläimiä eikä lapsia. Molempia mulla on monta ja täällä pyörii jatkuvasti pölypallerot nurkissa vaikka useasti imuroin. Mä en vaan sitten ota siitä niin isoa stressiä. Välillä palaa käpy ihan totaalisesti ja kiukkuisena heilun täällä rätin kanssa kun aina on likaa jossain, mutta en mä täällä jaksa joka päivä jatkuvasti siivota.

Paras lääke karvapalleroihin olisi näiden karvakavereiden harjaus, mutta kun se on niiiin rasittavaa puuhaa, kun ne ei todellakaan istu nätisti paikallaan ja anna kiltisti harjata, Untsillakin on kohta pylly täynnä rastoja… No, ehkä mä viikonloppuna hoidan sitten sen asian. Kun mulla kerta on se lukijan vinkkaama hieno harjakin, furminator! (Se laite olisi täydellinen jos se hoitaisi harjauksen itse…)

Mua vähän nauratti kun meillä on tämä uusi sängynkoriste täällä. Mahdutaankohan me oikeasti tuonne itse kohta enää nukkumaan? Ainakin mä saan tätä tahtia kohta hullun maineen Korsossa. “Tuolla se hullu muija taas menee, perässään sata lasta ja sata elukkaa…”
Noo, ei se mitään, koska onhan nämä välillä ihan kivoja tyyppejä, kaikki meidän vaavit! Tänäänkin mennyt päivä rattoisasti kun ollaan Mikin kanssa seurattu että mites se Johnny voi, joko se uskalsi liikkua, söikö se, mitäs Osku sanoo kun näkee jne.

-Henna-

Ps. Pitäiskö mun vaihtaa nimeä kun kaikki muut on Sami, Miki, Osku, Eppu, Unto, John ja mä Henna. Yksi kirjain liikaa. Toisaalta mä olen kyllä ainut tyttökin.