Lunta!
Ihanaa, vihdoin lunta! Sanokoon lumen vihaajat mitä vaan, mutta kyllä mä ainakin nautin! Okei, en nauti jos sitä tulee vielä kesäkuussa mutta nyt nautin. Lapset nauttii ja meidän lapinkoira vasta onkin elementissään. Käytiin Unton kanssa äsken koirapuistossa, poju oli aivan intona ja energiaa riitti! Siis ainahan sitä riittää, mutta jotenkin tavallista riehakkaampi oli poika. Kotimatkalla ja pihalla veti vielä järjettömät spurtit. Olen myös huomannut että se on hulluna jäisiin lammikoihin. Kun syksyllä lapset ryntäsi innolla rikkomaan ekoja jäitä lammikoista, niin Untopa hyppäsi kaikkien keskelle pyörimään ja liukumaan. Meidän isoin lapsi, heh!
Mulla tuli ihan vahingossa taas muutaman päivän blogitauko. Kirjoitettavaa olisi muttei valoa eikä aikaa kuvata mitään. Nytkin mennään Pinterestin lainakuvalla. No, välillä tätä. Ehtii sitä myöhemmin kuvata täällä joka nurkkaa.
Mä olen huomattavasti piristynyt sitten viime postauksen. Se päivä oli jotenkin tosi ankea, pimeyttä, vesisadetta ja päänsärkyä. Kuin taikaiskusta, kun sanoin kökön olon ääneen, tuli parempi olo. Seuraavana päivänä aloitin lenkkeilyn pitkästä aikaa, pää on täynnä ideoita ja nyt viimeisenä piristysruiskeena oli tuo lumi. Heti on jotenkin valoisampaa ja ulkona on ihana olla!
Meillä oli tänään viimeinen PRIDE-koulutus. Antoisa mutta raskas kuusi tuntia. Olo oli samaan aikaan helpottunut sekä haikea. Vielähän se ei ole täysin ohi, pari tapaamista ohjaajien kanssa ja loppuarvio jäljellä. Tämä oli kuitenkin viimeinen kerta kun kokoonnuttiin ryhmänä ja vaikka ryhmä olikin mukava ja koulutus antoisa niin oli kyllä hankalaa saada aikaa ja lastenhoitaja koulutuksiin. Luojan kiitos äiti ja sisko auttaa!
Muutama viikko menee vielä ennen kuin koko paketti on kunnossa, katsotaan nyt koska alkaa odotus. Mä toivon että kuitenkin suht pian.
Muutenkin se odotuksen jännittävä kutkutus mahanpohjassa, josta viimeksi kerroin, se alkoi tänään. Tunne siitä että pian tapahtuu jotain jännää. En tiedä tapahtuuko oikeasti, mutta toivotaan! Jotain superkivaa!
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
-Henna-
Ihana kuva!
Meillä täällä Pirkanmaan pohjoisosassa ei kyllä vielä voi sanoa, että on lunta. Pieni valkoinen hitu maan pinnalla, siinä kaikki.
Ihanaa, että olet noin pirteänä:)
Joo joo JOOOO: pienen pieni lumimäärä kohottaa mielialaa käsittämättömästi!!! 😀