Toukokuun arkea

Huomatkaa, olen saanut vihdoin ompelukoneen esille ja vähän ompelujuttuja aloitellutkin. Meinaankin tänään pyytää että mies ottaisi vauvan mukaan katsomaan esikoisen sählyharjoituksia, jos saisin vähän lisää ommeltua. Toki tuolla nuo pihahommatkin odottelis kun vihdoin ei sada… No katsotaan nyt kumman valitsen.
Kennopallotkin on vihdoin pois keittiön katosta, ne on ollut sielä Nestorin ristiäisistä eli joulukuusta asti. Tuossa ne odottelee uutta paikkaa, ajattelin laittaa ne tähän tietokonepöytäni päälle työhuoneeseen.

Mä en tiedä olenko laittanut tänne vielä kuvaa tuosta mun huoneen ns. valmiista tauluseinästä. Tuo ”La vie est belle”-taulu on myös sieltä Deseniolta josta postailinkin vähän aikaa sitten. Tuollainen sekalainen seinä, jota on muuten pirun vaikea kuvata kun ikkuna on just vastapäätä heijastamassa.

Tämä pikkumies vie mun kaiken ajan ja vielä poika ei edes liiku eteenpäin. Vaikka tässä ei millään ymmärrä että toukokuussa jo mennään, niin jotenkin ihanaa että kohta loppuu aikaiset eskariaamut ja loma alkaa. Nyt kun tuntuu että aika katkeaa jatkuvasti syöttöihin, eskarikuljetuksiin, vaipanvaihtoihin ym niin on sitten vähän vähemmän pakollisia keskeytyksiä.
Ensi viikollakin on vain kaksi päivää eskaria, koska keskiviikkona on kouluun tutustuminen (iiik!) ja sitten helatorstai ja perjantai vapaa.

Millähän sitä saisi päänkin tajuamaan että oikeasti kohta on kesä?? Ei ole yhtään toukokuu-fiilis ja sellainen kesää odottava ihana olo. Onko teillä? Johtuu varmasti tästä säästäkin, vielä ei ole ollut mun mielestä yhtään kunnon kesäsää-päivää.

Huomenna onkin kässäkerhon kevätretki, mukava päivä tiedossa naisten seurassa. Mä vieläkin arvon otanko Nestorin mukaan, olisi niin ihana viettää päivä ilman sitä jatkuvaa huolehtimista. Itestähän se on kiinni, ehkä olisi ihan hyvä jättää poika iskälleen välillä.

Jaahas, ja taas hommat keskeytyy, aika mennä laittamaan ruokaa…

-Henna-