Lomaluettavaa
Näin lomalla mulle
yksi tärkein juttu mitä pakkaan reissuun mukaan, on kasa kirjoja. Tokikaan kirjoja ei
ehdi lukea lasten kanssa niin kuin aiemmin, mutta välillä löytyy hetkiä jolloin
saa uppoutua kirjojen maailmaan.
yksi tärkein juttu mitä pakkaan reissuun mukaan, on kasa kirjoja. Tokikaan kirjoja ei
ehdi lukea lasten kanssa niin kuin aiemmin, mutta välillä löytyy hetkiä jolloin
saa uppoutua kirjojen maailmaan.
Ennen lomaa on ihan
parasta päästä kirjakauppaan ostamaan pino pokkareita. Yleensä noita kirjoja
kierrätän äidille ja ystävillekin.
parasta päästä kirjakauppaan ostamaan pino pokkareita. Yleensä noita kirjoja
kierrätän äidille ja ystävillekin.
Tänä kesänä olen
löytänyt luettavaa erityisen paljon, tässä listaus muutamasta joista osan jo
ehdin lukeakin.
löytänyt luettavaa erityisen paljon, tässä listaus muutamasta joista osan jo
ehdin lukeakin.
Kirjoittelin
helmikuussa Pariisin reissumme jälkeen lasten kanssa matkustamisesta tänne
blogiin. Postauksen tehtyäni sain luettavakseni Kalle Niinikankaan kirjan
“Thaimaan rannoilla” (Enostone)*.
helmikuussa Pariisin reissumme jälkeen lasten kanssa matkustamisesta tänne
blogiin. Postauksen tehtyäni sain luettavakseni Kalle Niinikankaan kirjan
“Thaimaan rannoilla” (Enostone)*.
Tuo lyhyt ja
helposti luettava pokkari oli kivaa vaihtelua, ja niin osuva kirja tuon
postaukseni jälkeen. Siinä on perhe, jolla todellakin on sama ajatus kanssani
kun kirjoitin matkustusvinkiksi numero 1: “Lasten kanssa täytyy vain
uskaltaa lähteä”.
helposti luettava pokkari oli kivaa vaihtelua, ja niin osuva kirja tuon
postaukseni jälkeen. Siinä on perhe, jolla todellakin on sama ajatus kanssani
kun kirjoitin matkustusvinkiksi numero 1: “Lasten kanssa täytyy vain
uskaltaa lähteä”.
Tuo kirja oli
selkeä, hauska, todellinen tarina siitä miten lasten kanssa matkustaminen
sujuu. Siihen kuuluu niin nautiskelu, kakkavaipat junassa, yllättävät
sairastumiset, hienot kokemukset ja muistot itselle sekä lapsille. Kirja on
nopea luettava jonka voi pikaisesti lukea ennen matkaa, matkalla lentokoneessa tai
pitää jopa pienenä oppaana Thaimaan reissulla. Suosittelen erityisesti kaikille
jotka miettii uskaltaako lasten kanssa mihinkään lähteä.
selkeä, hauska, todellinen tarina siitä miten lasten kanssa matkustaminen
sujuu. Siihen kuuluu niin nautiskelu, kakkavaipat junassa, yllättävät
sairastumiset, hienot kokemukset ja muistot itselle sekä lapsille. Kirja on
nopea luettava jonka voi pikaisesti lukea ennen matkaa, matkalla lentokoneessa tai
pitää jopa pienenä oppaana Thaimaan reissulla. Suosittelen erityisesti kaikille
jotka miettii uskaltaako lasten kanssa mihinkään lähteä.
Ildefonso Falconesin
“Fatiman käsi” (Bazar) on paksu tuhannen sivun teos jota en ole vielä
aloittanut. Olen lukenut hänen toisen kirjansa, Meren katetraali, ja tuo kirja oli mielettömän
hyvä. Historiaa, rakkautta, sotia, pahuutta, tunteita ja romantiikkaa menneen ajan
Espanjassa. Odotan innolla kunhan ehdin tuon hänen toisen kirjansa kimppuun.
“Fatiman käsi” (Bazar) on paksu tuhannen sivun teos jota en ole vielä
aloittanut. Olen lukenut hänen toisen kirjansa, Meren katetraali, ja tuo kirja oli mielettömän
hyvä. Historiaa, rakkautta, sotia, pahuutta, tunteita ja romantiikkaa menneen ajan
Espanjassa. Odotan innolla kunhan ehdin tuon hänen toisen kirjansa kimppuun.
Lars Keplerin
“Hypnotisoija” (Tammi) oli jännittävä, mukaansatempaava mutta hurjan
raaka kirja jonka luin melko vauhdilla myös. Rikosromaani jonka tarina kulki
mielestäni hiukan tavallisia rikosromaaneja poikkeavalla tavalla. Kirjaa
lukiessani mietin useasti, mikä saa ihmisen lukemaan näin hirveitä juttuja?
Silti en voinut lopettaa lukemista, olen muutenkin kova rikosromaanien fani ja
kaikkea on kyllä tullut ennenkin luettua. Hypnotisoija on ensimmäinen kirja
Keplerin kirjasarjasta ja aion kyllä myöhemmin lukea seuraavatkin osat.
“Hypnotisoija” (Tammi) oli jännittävä, mukaansatempaava mutta hurjan
raaka kirja jonka luin melko vauhdilla myös. Rikosromaani jonka tarina kulki
mielestäni hiukan tavallisia rikosromaaneja poikkeavalla tavalla. Kirjaa
lukiessani mietin useasti, mikä saa ihmisen lukemaan näin hirveitä juttuja?
Silti en voinut lopettaa lukemista, olen muutenkin kova rikosromaanien fani ja
kaikkea on kyllä tullut ennenkin luettua. Hypnotisoija on ensimmäinen kirja
Keplerin kirjasarjasta ja aion kyllä myöhemmin lukea seuraavatkin osat.
Katherine Pancolin
“Krokotiilin keltaiset silmät” (Bazar) on nähtävästi myös sarjaan
kuuluva ensimmäinen osa. Mä itseasiassa aloitin tämän kirjan jo Nestoria
odottaessani. Mulla oli silloin kuitenkin joku vaihe etten jaksanut kirjaan
keskittyä ja se jäi kesken. Aion jatkaa sen lukemista luultavasti seuraavaksi.
Kirja vaikutti kepeältä lukemiselta, ihmisten arkea, rakkautta, surua. Uskon
että se on oikein hyvää lomalukemista kunhan nyt pääsen uudelleen alkuun. Olen
myös pariin otteeseen kuullut kehuttavan Pancolin kirjoja.
“Krokotiilin keltaiset silmät” (Bazar) on nähtävästi myös sarjaan
kuuluva ensimmäinen osa. Mä itseasiassa aloitin tämän kirjan jo Nestoria
odottaessani. Mulla oli silloin kuitenkin joku vaihe etten jaksanut kirjaan
keskittyä ja se jäi kesken. Aion jatkaa sen lukemista luultavasti seuraavaksi.
Kirja vaikutti kepeältä lukemiselta, ihmisten arkea, rakkautta, surua. Uskon
että se on oikein hyvää lomalukemista kunhan nyt pääsen uudelleen alkuun. Olen
myös pariin otteeseen kuullut kehuttavan Pancolin kirjoja.
Jojo Moyesin
“Ole niin kiltti, älä rakasta häntä” (Gummerus) on kirja jonka luin
loppuun itseasiassa eilen illalla, viimeisenä iltana Espanjassa. Kirja vei myös
aivan mukanaan. Kirjassa sekoittuu rakkaustarina 60-luvun Lontoossa sekä 2000-luvun alun Lontoossa. Kirjaa ei malta jättää käsistään kun haluaa tietää miten
varsinkin tuon 60-luvun rakastavaisten tarina päättyy. Tykkään lukea tarinoita menneeltä ajalta, kun asiat olivat niin erilailla kuin nykyään. Tässä
kirjassa kerrotaan kuinka 60-luvulla rakkauskirjeet olivat todellisia
rakkauskirjeitä, naiset naisellisia ja miehet tyylikkäitä. Toisaalta elämä oli
tiukempaa ja esimerkiksi avioerot harvinaisia. Hiukan myös tekee tiukkaa lukea kuinka raskausaikana äiditkin polttivat tupakkaa ja joivat alkoholia ilman huolen häivää.
“Ole niin kiltti, älä rakasta häntä” (Gummerus) on kirja jonka luin
loppuun itseasiassa eilen illalla, viimeisenä iltana Espanjassa. Kirja vei myös
aivan mukanaan. Kirjassa sekoittuu rakkaustarina 60-luvun Lontoossa sekä 2000-luvun alun Lontoossa. Kirjaa ei malta jättää käsistään kun haluaa tietää miten
varsinkin tuon 60-luvun rakastavaisten tarina päättyy. Tykkään lukea tarinoita menneeltä ajalta, kun asiat olivat niin erilailla kuin nykyään. Tässä
kirjassa kerrotaan kuinka 60-luvulla rakkauskirjeet olivat todellisia
rakkauskirjeitä, naiset naisellisia ja miehet tyylikkäitä. Toisaalta elämä oli
tiukempaa ja esimerkiksi avioerot harvinaisia. Hiukan myös tekee tiukkaa lukea kuinka raskausaikana äiditkin polttivat tupakkaa ja joivat alkoholia ilman huolen häivää.
Ihana kirja,
täydellistä lomalukemista aurinkotuolissa!
täydellistä lomalukemista aurinkotuolissa!
Kristina Ohlssonin
“Paratiisiuhrit” (Wsoy) aloitin itseasiassa juuri äsken lentokoneessa
istuessani, kotimatkalla. Siitä mulla ei ole vielä mitään muuta sanottavaa,
kuin että lupaavalta näyttää. Olen lukenut Ohlssonin kolme edellistä kirjaa ja
pidin kyllä. Nekin ovat toki olleet melko hurjia, muistaakseni ekassa kirjassa
junasta kaapattiin lapsi. Taisin vielä lukea tuota kirjaa mm. junassa.
“Paratiisiuhrit” (Wsoy) aloitin itseasiassa juuri äsken lentokoneessa
istuessani, kotimatkalla. Siitä mulla ei ole vielä mitään muuta sanottavaa,
kuin että lupaavalta näyttää. Olen lukenut Ohlssonin kolme edellistä kirjaa ja
pidin kyllä. Nekin ovat toki olleet melko hurjia, muistaakseni ekassa kirjassa
junasta kaapattiin lapsi. Taisin vielä lukea tuota kirjaa mm. junassa.
Paratiisiuhreissa
terroristit uhkaavat räjäyttää lentokoneen joka on täynnä matkustajia. Että
oikein hyvää loppumatkaa vaan mulle, lentokoneessa.
terroristit uhkaavat räjäyttää lentokoneen joka on täynnä matkustajia. Että
oikein hyvää loppumatkaa vaan mulle, lentokoneessa.
Luetko sinä kirjoja lomalla? Suositteletko jotakin kirjaa?
-Henna-
*Kirja on saatu.
Kommentit (8)
Pancolin kirjojen kannet ovat niin hypnotisoivia, että haluaisin tuontapaista printtiä vaikkapa tyynynpäällisen muodossa kotiinkin 🙂 Ehkä vielä joskus luenkin Pancolia, tuollaiset tavallisen arjen kuvaukset vetoavat yleensä minuun.
Painoin myös Ildefonso Falconesin nimen mieleeni tämän sinun vinkkauksesi ansiosta.
Joo Pancolin kirjoissa on kivat kannet, jo ne innostaa lukemaan ja tekee näistä kirjoista jotenkin erityisen kesäloma-kirjoja! Kyllä ne kirjan kannetkin merkkaa paljon! Mä haikailen aina kirjakaupan englantilaisten pokkareiden perään, niissä on erityisen ihania kansia, varsinkin hömppäkirjoissa!
Jep, todella hienoja kirjoja Falconesilla! Tai no, sen meren katetraalin oon lukenut mutta tuskin tämäkään pettymystä tuo. Jos tykkää esim Carlos Ruiz Zafonista niin tykkää tästäkin.
Yöunet ovat nyt jääneet vähiin, sillä talven aikana kertynyttä kirjavuorta on ollut ihana pienentää.
Ihan aluksi luin " villi vaellus" kirjan, joka kertoo PCT:lla ykkdin vaeltavan Cherylin tarinan. Kannattaa lukea ja katsoa elokuva sitten. Taisi juuri tulla Makuuniin.
Seuraavaksi hyppäsin esikoisen (19v) tuomaan tuliaispokkariin "eat,pray, love". Ihan ok kesälukemista. Elokuva pitänee katdoa myös.
Oululaisena oli myös ihan pakko lukea tuo lestadiolaisuutta valoittava " Taivaslaulu", joka oli kyllä niin kauniisti ja taidolla vaikeasta aiheesta kirjoitettu teos. Suosittelen!
Seuraavaksi vuorossa olisikin " Hitlerin raivottaret". Ihmisten mieli kiinnostaa jo ihan ammatinkin puolesta aina.
Donnerin sanoin: lukeminen kannattaa aina!
Joo, kirjojen huono puoli on vähiin jäävät unet. 😀 Mikäs siinä jos ei olisi pientä lasta, voisikin lukea kesällä ptkään yöhön mutta lapsen kanssa ei sais. 😀
Okei, noi muut on mulle ihan vieraita paitsi tuo eat,pray, love. Sen olen tainut nähdä leffana.