Espanja

Me oltiin tänäkin keväänä Espanjassa, tai no tällä kertaa kesällä, ja palattiin reissusta torstaina. En taaskaan viitsinyt erityisemmin täällä huudella poissaoloajankohtaamme, mutta pikkuisen kävin vihjailemassa että reissussa ollaan. Me oltiin siis 1-11.6 tuolla, kivasti heti kesäloman alussa.
Me ollaan oltu aina vähän eri kokoonpanoilla, mutta nyt meitä oli reissussa todellakin isoin sakki tähän asti. Mukana oli meidän lisäksi Samin veljen perhe, mun pikkusisko ja siskon hyvä ystävä. Yhteensä siis 10 henkeä, joista 4 lasta.

Mä etukäteen olin sekä innoissani isosta porukasta, mutta myös rehellisesti vähän mietitytti että miten tulee kaikki sujumaan näin ison porukan kanssa, porukan jossa nuorin on 7 kuukautta vanha. Turhaa mietin asiaa, meidän reissu meni todella kivasti!
Ihmeen vähän tuli mitään kränää kenenkään kesken. Mikille oli mielettömän kivaa kun suht samanikäiset serkkupojat oli mukana. Pojilla oli todella hauskaa ja lastenhoito oli niin helppoa kun ei tarvinnut erityisemmin aikuisten viihdyttää paitsi pienintä. Lisäksi kun oli monta aikuista hoitovastuussa, niin kun itse hoidin Nestoria, yleensä käly tms hoiti isommat pojat nukkumaan. Tai välillä sain itse hetken hengähtää kun muut katsoivat Nestorin perään.

Reissun aikana keskityimme lähinnä rentoutumiseen ja kiireettömyyteen. Koska Marbella ja sen ympäristö on meille ennestään tuttu, aikaa ei mene paikkojen etsimiseen ja tutustumiseen. Meillä oli todella ihana majoitus, oma talo jossa oma uima-allas ja ulkona altaan edessä sellainen iso lököttelysohva/sänky jossa katos. Sai rauhassa uida ja ottaa aurinkoa ja Nestorin oli helppo köllötellä varjossa katoksen alla.
Vietimmekin enimmäkseen aikaa omalla pihalla. Lisäksi lasten kanssa käytiin vesipuistossa, huvipuistossa, rannalla, ravintoloissa, ostoksilla jne.

Sisko oli ystävänsä kanssa paraseilaamassa Marbellan rannassa. Näkyvät kuvassa korkealla taivaalla. Olen itsekin kokeillut, ja oli kyllä hieno kokemus!

 Ehkä parasta, tai yksi parhaimmasta oli lämpimät Espanjan illat. Kun istuimme isolla porukalla saman pöydän ääressä, kaikki tilasi ruokiaan samaan aikaan hölisten, puhuen espanjaa ja englantia sekaisin, joimme viiniä, söimme hyvää ruokaa. Lapset leikki ja aikuiset jutteli. Sitä hetkittäin mietti että miten siistiä tämä onkaan!
Vaikka kaipaankin elämässä paljon myös sitä omaa aikaa, rakastan myös sitä että ympärillä on paljon läheisiä. Kun hetket, arjen askareet, lastenhoidon, ilot ja murheet voi jakaa toisten kanssa. Välillä, tai itseasiassa usein, kaipaisin kotiinkin lisää ihmisiä jakamaan arkea ja vastuuta tästä talosta. Hetkittäin ajattelen että voisin asua jossain kommuunissa, toisaalta se myös hirvittäisi. Pitäisi kyllä olla sitten se selkeä oma tila myös.

Kotiin palatessa tuntui että kaikkien matkaseuralaisten äänet kaikui vielä päässä. Aamulla kiukuttelin itsekseni kun ei ole niin lämmin vaikka täällä olevinaan kesä onkin. Haluaisin vetää päälle vain shortsit ja topin.
Illalla omaa pihaa laittaessa tuli kuitenkin kuuma, ja mietin miten tykkään tästä omasta kodistakin. Täytyy olla välillä pois jotta muistaa sitä arvostaa, eihän elämä pelkkää lomaakaan voisi edes olla.

 Hiukan haikea fiilis jäi silti taas. Kun voisi pakata kaikki läheiset matkalaukkuun ja muuttaa tuonne lämpimään…

Matkan aikana Nestorin kehitys otti isoja harppauksia eteenpäin. Vaikka alkuun hermoilinkin pojan nesteytystä ja pari päivää poika oli hiukan ihmeissään, niin kaikki sujui lopulta hyvin. Poika oppi istumaan tosi tukevasti, ja viimeisenä päivänä pikkuinen lähti ryömimään. Mikikin oppi uimaan!

Kiitos jälleen Patulle, Samin isälle majoituksesta, seurasta ja yleensäkin kaikesta! Sinne on helppo tulla lasten kanssa kun olet niin kivasti kaiken valmiiksi järjestänyt.

-Henna-