Pation kanssa pakertamista (osa 3)

Pohjien tekoon meni pari viikonloppua ja vihdoin pääsimme latomaan komposiittia runkojen päälle. Pohdin pitkään sitä, millaisen raon haluaisin lautojen väliin. Meillä nykyisessä patiossa raot on vajaan sentin luokkaa ja sinne pahimmassa tapauksessa voi tippua vaikka kännykkä. Ainakin useampi pikkulusikka ja veitsi nykyisen terassin alta taitaa löytyä.

Mexytechiltä kertoivat, että heille on tullut nyt aivan uusi ”klipsu”, jolla raon saisi todella pieneksi, noin 2-3 milliin. Päädyin siihen, vaikka nyt jälkikäteen ajateltuna ehkä 5-6 millin rako olisi ollut ihan ok, jolloin vesi sekä siitepöly olisi helppo ohjata raosta alapohjaan.

 

 

Halusin tosiaan tehdä ladonnoille ns. karsinat, jotka ovat vieläpä jiirissä. Haasteena oli tehdä todellakin kaikista laudoista määrämittaisia millilleen, jotta reuna näyttäisi siistille. Koska lauta oli 3850 mm pitkää, jouduimme tekemään jatkokset tiettyihin osiin. Keskellä lattiaa ne kohdistimme ne niin, että jatkos jää pöydän alle. Komposiitti kun elää muutaman millin pituussuunnassa, mutta juuri tämä kyseinen komposiitti onneksi hyvin maltillisesti. Jätimme molempiin päihin 2-3 millin elämisvaran. Lautahan on kylmällä ilmalla lyhimmillään ja kuumalla pisimmillään. Onneksi lautojen asennus tapahtui lähes samanlaisessa lämpötilassa, vaikka rehellisesti sanottuna viimeiset meni lähes pakkaskelissä. Mielenkiinnolla seurailen, mitä raoille tapahtuu pakkasilla ja ensi kesän helteillä (jos helteitä on tullakseen).

Latoessa myös huomasi, että tietyiltä osilta pohjien kanssa olisi pitänyt olla vieläkin tarkempi. Mikäli koolauslauta tuntui olevan millin tai kaksi alempana, laitoimme väliin komposiitin suojana ollutta vaneria. Parempi vaihtoehto olisi ehkä ollut käyttää muovisia “liuskoja”, mutta niitä emme jaksaneet lähteä rautakaupasta hakemaan. Käytimme vaneria myös ns. mittatikkuna siihen, että väleistä tulisi saman kokoiset.

 

Haasteita loi välissä juuri nämä mun vaatimat karsinan kehykset. Miten saamme ne kiinnitettyä, kun kaikkiin ei voi niitä klipsuja laittaa. Muutama lauta oli härskisti vain pontista porattava kiinni ja osaan pystyi käyttämään ns. aloitusklipsuja, jotka olivat profiililtaan erilaisia. Myös portaiden teko oli todellinen haaste ja vei meiltä aikaa toistakymmentä tuntia! Siinä otsalaudat on kiinnitetty päältäpäin ruskealla ruuvilla. Jotta reuna saatiin siistiksi, kohtaavien lautojen alapontti sirkkelöitiin irti.

Ja vaikka aikaa tässä projektissa meni lähes tuplaten enemmän kuin olin haaveillut, niin olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Patio on nyt tosi komia! Tilasin komposiittia yhden nipullisen eli noin 90 neliötä, mutta hukkaa näytti tulevan sen verran, että lautaa ei nyt sitten riittänytkään enää varaston eteen. Hukkapalat yritetään hyödyntää ensi kesänä mahdollisimman tehokkaasti sokkelin otsalaudoiksi. Siitä tulee sitten mielenkiintoinen projekti, sillä 80-90 senttistä laudan pätkää löytyy varastosta nyt paljon!

Nyt alkoi tulla jo kelitkin vastaan ja viimeiset ruuvit kiinnitettiin illan pimeinä tunteina mittarin painuessa pakkasen puolelle. Ensi kesänä siis jatkamme ja parempia kuviakin sitten saamme!

 

Kaupallinen yhteistyö: Komposiittilaudoista saatu alennusta MexyTechiltä