Pation kanssa pakertamista (osa 2)

Rehellisesti voin heti alkuun sanoa, että patiomme pohjien tekoon minulla ei ole nyt juurikaan osaa eikä arpaa. Tämän projektivaiheen sysäsin miehelleni ja ainoa, mihin osallistuin, oli tarjouksien pyytäminen puutavarasta. Saimmekin yhteistyökumppaniksi paikallisen Puutavaraliike T. Vainion, josta pääosin kaikki puutavara ja muut ”tilpehöörit” tilattiin. Mies antoi positiivista kommenttia siitä, että Vainiolta on kätevästi kaikkea hyllyssä, eikä oikeastaan mitään tarvinnut erikseen tilailla.

Syksyn mittaan mieheni teki useamman tunnin selvittelytyön, kun pohti millaiset tukirakenteet pohjia varten rakennetaan. Vaihtoehtona oli erilaista ruuvipaalua ja valmista pilariperustusta, mutta moni noista ns. helpoista vaihtoehdoista kaatui siihen, että korkeusmitta ei ollut lopulta passeli. Maanpinnasta terassin tasoon oli joissain kohdissa 83 cm ja toisaalla alle 60 cm.

Päädyimme sitten lähipiirin suosituksesta ns. vanhanaikaiseen ratkaisuun eli pilariharkkoon, jonne valettiin sisälle tukiraudan kanssa betonia ja päälle säädettävä pilarikenkä. Alle laitoimme 50 x 50 betonilaatat. Vuokrasimme parina viikonloppuna tasolaserin, jolla voitiin tarkistaa pilarikenkien korko oikeaan tasoon. Puutavarana käytettiin kestopuuta, kokoluokkana kakkoskuutosta.

Meillä meni tovi myös pohtiessa ruuvien laatua. Pitääkö olla rosteriset (eli ruostumatonta terästä) vai riittääkö kuumasinkityt. Suosituksia tuli rautakaupoistakin suuntaan ja toiseen. Lisäksi tätä selviteltiin Raksakimppa Uusimaa Facebook-sivuilta. On kuulemma riski, että tulisi tällainen ns. galvaaninen korroosio, mikäli käyttää rosterisia ruuveja ja sinkittyjä kulmarautoja yhdessä. Lopulta päädyttiin käyttämään hieman arvokkaampia rosterisia ruuveja, mutta hinnan puolesta päädyttiin sinkittyihin kulmarautoihin. Ruuvien menekki yllätti. Niitä käytiin useampaan kertaan hakemassa lisää. Laskuissa ei olla pysytty mukana, mutta varmaan joku reilu 2000 ruuvia ollaan väännetty jo tähän mennessä projektia.

Kun tavarat oli hankittu ja alettiin töihin, ensimmäinen tenkkapå tulikin siinä, kun terassin korkoa mietittiin. Ensin ajateltiin, että se tulisi hieman ovipeltien alle. Mutta sitten Designtalon Esko sanoi, että heillä se tulee yleensä samaan korkoon kuin sisälattia tai edes valettu betonilaatta ja ovi- ja ikkunapeltien kohdalle sitten vain sahataan aukot. No se itseasiassa olikin parempi ratkaisu, jotta kulku olisi mahdollisimman vaivatonta ja tässä esteettömyysmääräyksetkin ovat tarkentuneet.

Jonkinnäköistä suunnitelmaa tehtiin toki pohjista, jotta voitiin tukipuiden menekkiä arvioida. Ja koska halusin vielä nämä ladonnat tällaisiin “karsinoihin” vaati se tietenkin omat kommervenkkinsä myös tukipuilta. Noh, mittavirheiltä luonnollisesti ei säästytty, niistä tarkemmin osassa 3. Komposiittivalmistajan ohjeissa oli suositus, että ruoteiden väli on maksimissaan 35 senttimetriä. Lisäksi väleihin on hyvä laittaa tukipuut. Lopulta tilattu määrä oli reilu 350 metriä kakkoskuutosta ja sen lisäksi vielä parikymmentä metriä kakkosnelosta. Aikaa kului pohjien tekoon pari viikonloppua, vaikka mukana oli kivasti talkooporukkaakin. Mutta tosin terassilla on kyllä kokoakin reilu 60 neliötä yhteensä. Ensi viikolla sitten kirjoitusta komposiitin ladonnasta ja 90%:sti valmiista terassista!

Kaupallinen yhteistyö: Puutavarasta ja muista perustuksen tarvikkeista saatu alennusta.