Lämpöä riittää – nyt ja tulevaisuudessa

Vaikka hellekausi jatkuu, niin varauduimme jo syksyn viileneviin ilmoihin. Maalämpöpumppu on nyt ollut muutamia viikkoja toimintavalmiudessa ja Nivoksen asiantuntija Jerkko Starck kävi pitämässä meille lyhyen koulutuksen pumpun käytöstä. Opin taas huimasti uutta ja varmasti asiat kirkastuvat vasta sitten ensimmäisen käyttövuoden aikana lopullisesti. Ja tokihan voimme olla aina myöhemminkin Jerkkoon tai Nivokseen yhteydessä, jos sormi menee suuhun säätöjen kanssa.

Meillehän valikoitui pumpuksi Stiebel Eltron WPC 5 ja sen lisäksi vielä sata litrainen puskurisäiliö. WPC –mallihan itse sisältää integroidun käyttövesivaraajan. Näiden lisäksi seinustalla on kaksi kalvopaisuntasäiliötä, joiden paineita pitää silloin tällöin seurailla. Esimerkiksi maapiirin paineiden olisi hyvä olla siellä reilun baarin puolella.

Maalämpöpumpusta löytyy erilaisia ohjelmia, mutta oikeastaan kahdella ohjelmalla pötkii jo pitkälle. Mukavuuskäyttö ja ekokäyttö tulevat olemaan eniten käytössä. Mukavuuskäyttö perusarkeen ja ekokäyttö, jos lähdetään esimerkiksi pidemmäksi ajaksi reissuun. Ekokäytön lämmityspiirin ja käyttöveden lämpötilat voidaan oman maun mukaan asettaa selvästi alhaisemmiksi, jolloin voidaan säästää hieman sähköä ja luontoa. Pitkässä juoksussa näinkin voi säästää ihan sievoisia summia, kun eihän esimerkiksi kuumaa käyttövettä tarvitse jatkuvasti tehdä, jos ei ketään ole kotona.

Perusohjelmissa voidaan säätää siis huoneiden lämpötilaa sekä käyttöveden lämpötilaa. Nyt säädimme käyttöveden lämpötilaksi 48 asetta. Olen kuitenkin kuullut, että legionellabakteerin vuoksi käyttöveden lämpötila pitäisi olla kuitenkin suurempi. Pumpusta löytyykin erillinen antilegionellatoiminto, joka nostaa käyttöveden lämpötilan joka yö +60 asteiseksi. Tällöin sähköinen vara/lisälämmitys on kytkettynä. Sähkövastukset tulevat myös avuksi silloin, kun ulkolämpötila laskee alle – 19 asteen, mutta tätä voi toki säätää pienemmäksi tai suuremmaksi. Mikäli olisi halunnut, että maalämpöpumppu hoitaa yksin kaiken lämmittämisen kovemmillakin pakkasilla, olisi pumppu pitänyt mitoittaa astetta suuremmaksi, mutta tällöin se olisi ollut ylitehoinen helposti yli 95% vuodesta, ja lisäksi porakaivo olisi ollut vielä syvempi.

Pumpun asetuksista löytyy graafinen lämmityskäyrä, jota pystyy säätämään. Vertikaalinen säätö tapahtuu mukavuuskäytön (ja ekokäytön) pyyntilämpötilaa nostamalla tai laskemalla (toivottu sisälämpötila). Käyrän kulmakerrointa (jyrkkyyttä) kasvattamalla voidaan pyytää järjestelmää tuottamaan enemmän lämpöä kovemmilla ja vastaavasti vähemmän lämpimillä keleillä. Koska kaikki talot ovat yksilöitä ja niissä on erilaiset lämpöhäviöt, säädetään nämä kokemusperäisesti oman maun ja kokemusten mukaan. Onneksi näiden säätö on nopeaa ja helppoa.

Koska olemme niin käteviä näitä koneita hajottamaan, niin onneksi osa asetuksista on PIN-koodin takana, että kaikkia toimintoja ei pysty edes itse härkkimään. Esimerkiksi reletestiä ei parane mennä ihan kuka tahansa tekemään. Noh, en tosin ymmärrä mitä sillä olisi testattukaan, joten taidan pärjätä ilmankin.

Vielä menee varmasti viikko jos toinenkin ennen kuin maalämmön ulkolämpötila-anturi huomaa ulkolämpötilan viilenevän niin paljon, että maalämpökone alkaa lattioitamme lämmittämään. Harmittavasti saamme maalämpölaitteiston kylmäainepiiriin kytketyn chillerin eli viilentimen käyttöön vasta loka-marraskuussa. Nyt sillä olisi ollut jo todellakin käyttöä!