Maalämpö vs. ilma-vesilämpöpumppu
Kaupallinen yhteistyö: Nivos Oy
Nyt seuraa kirjoitus, joka taatusti herättää mielipiteitä! Kun saimme tontin lunastettua, niin kyselimme heti tulevilta naapureiltamme, että minkä lämmitysmuodon ovat valinneet. Monella oli maalämpö, sillä alueen kallioinen maaperä on siihen oikein suotuisa. Toiset olivat päätyneet ilma-vesilämpöpumppuun (VILP), pitkälti taloudellisistakin syistä. Maalämmön alkukustannukset ovat tunnetusti aika kovat ja moni pohtii, maksaako sijoitus itseään koskaan takaisin.
Koska tulevan kotimme lämmitettävä pinta-ala ei ole suuren suuri (alle 150 neliötä), niin ilma-vesilämpöpumppu olisi riittänyt tähän vallan mainiosti. Perehdyin tähän itselle aikaisemmin tuntemattomaan lämmitysmenetelmään monenkin eri nettisivun kautta. Myönnän, että Suomen kovienkin pakkasilmojen hyödyntäminen talon lämmitykseen kuulosti alkuun aika käsittämättömälle. Tosin pakkasrajaksi monessa lähteessä esitettiin -20 astetta ja sitten kone ei toimi ja mennään sähkön varassa. Mutta ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaatehan on itseasiassa sama kuin meillä nykyisessä kodissa hurraavassa ilmalämpöpumpussa! Ilma-vesilämpöpumppu kierrättää höyrystimen kautta ulkoilmaa ja saa koneessa olevan kylmäaineen muuttumaan kaasuksi. Tämä kaasu puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin se kuumenee entisestään. Tämän kuuman kaasun avulla lämmitetään talon lämmönjakojärjestelmän vesi sekä lämmin käyttövesi.
Vesi-ilmalämpöpumppua voi käyttää päälämmönlähteenä tai ns. hybridijärjestelmänä esimerkiksi vanhoissa öljylämmitteisissä taloissa. Sen asennus on helppoa ja nopeaa, eikä vaadi porauksia, kuten maalämmön ”asentaminen”. Alkuun olimmekin ilma-vesilämpöpumpun kannalla, mutta minua häiritsi se ruma laatikko talon ulkoseinässä. Erilaiset huoltotoimenpiteetkin hieman minua mietitytti.
Syksyn Raksa-messuilla tapasin Nivoksen Timon ja menin kyselemään häneltä vaihtoehtoja. Nivos edustaa Stiebel Eltronia ja heillä on jo pitkä kokemus sekä maalämmöstä että ilma-vesilämpöpumppujen toiminnasta. Kerroin huoleni ulkohärpäkkeen rumuudesta ja Timo kertoi, että Stiebelillä oli saatavissa piakkoin myös vaihtoehto, jossa se iso koje on asennettu sisätiloihin. Uusissa malleissa on saatavina myös jäädytys sisätiloihin, mikäli hellekesä joskus vielä Suomeen saapuisi.
Kun keskustelimme huolettomuudesta, niin silloin maalämpö kuitenkin tuntuu pienellä erolla voittavan ilma-vesilämpöpumpun. Toki maalämmössäkin pitää putsata kerran vuoteen (alussa hieman useammin) pari sihtiä ja seurailla paineita. Lopulta päädyimme valitsemaan Stiebel Eltronin WPC 5 -lämpöpumpun ja sen lisäksi 100 l puskurisäiliön. Optimistina valitsimme myös viilennyksen ja malliksi valittiin Chiller Grand Vari 100 EH viilennysyksikkö. Tämä on ns. ”hotelliritilä”, josta viileä ilma virtaa asuntoon. Paikkakin sille oli selvä, olohuoneen ja eteisen rajakohta, missä korotettu sisäkatto kohtaa normaalikorkuisen katon.
Isänikin oli kysynyt tarjousta samaisesta koneesta omaan taloonsa, joten luotin myös hänen tekemiin vertailuihin hyvistä maalämpöpumpuista. Moni on myös vinkannut, että kannattaa valita yhteistyökumppaniksi vakaavarainen ja pitkään toiminut yritys. Eli jos on huollon tarvetta tai ongelmia ilmenee, niin on apuakin saatavilla. Luottavaisin mielin laitoimme siis nimet alle Nivoksen sopimukseen, heiltä kun löytyy kokemus energia-alalta yli 90 vuotta. Nyt odottelemme porauskalustoa tontillemme muutaman viikon sisään.
Nivoksen slogan on #IisiArki, joka passaa kuin nenä päähän mun kaipaamaan huolettomaan huusholliin. Kaupallinen yhteistyö: tuotteesta saatu alennusta
”Me Nivoksella viemme energia-alaa etunojassa eteenpäin. Nivomme yhteen asumista ja yrittäjyyttä helpottavia tuotteita ja palveluita, jotta asiakkaamme voivat huoletta keskittyä heille tärkeisiin asioihin. Energiayhtiön tuotteiden lisäksi valikoimissamme on mm. lämpöpumput, aurinkopaneelit ja sähköautojen latauspisteet. Toimitamme energiaratkaisut aina valmiiksi asennettuna, jotta asiakkaillamme olisi #IisiArki.”
“…ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaatehan on itseasiassa sama kuin meillä nykyisessä kodissa hurraavassa ilmalämpöpumpussa! Ilma-vesilämpöpumppu kierrättää höyrystimen kautta ulkoilmaa ja saa koneessa olevan kylmäaineen muuttumaan kaasuksi. Tämä kaasu puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin se kuumenee entisestään. Tämän kuuman kaasun avulla lämmitetään talon lämmönjakojärjestelmän vesi sekä lämmin käyttövesi…”
JEP. Juuri noin ne kaikki lämpöpumput toimivat – myöskin maalämpöpumppu toimii noin. Jos asuttaisiin Islannissa, maalämpö saattaisi toimia (ja siellä päin varmaan toimiikin?) niin, että lämmön saa nostaa suoraan maasta, eikä tarvita kompuraa eikä höyrystimiä, vaan lämpöä on jo suoraan sen verran, että suihkussa tarkenee käydä.
Erilaiset lämpöpumput nimetään sen mukaan, mikä on lämmön lähde. Jos maa – sitten lämpöpumpun nimeksi tulee maalämpö(pumppu). Jos ulkoilma, sitten nimeksi tulee ILP tai VILP sen mukaan, siirretäänkö ulkoilmasta lämpö sisäilmaan vaiko veteen (ja vedestä sitten lattiakierron kautta sisäilmaan tai pelkästään käyttövedeksi).
Hei, eksyin sivuillesi, kun selasin blogeja. Hyvää pohdintaa. Me hommasimme v.2011 maalämmön, eikä todentotta ole kaduttu! Silloin vielä siihen sai eril.tukea, eikä lupakaan maksanut mitään. Meillä on noin 160 neliön omakotitalo, jossa kuisti on puolilämmin ja auki yläkerran aulaan, jolloin hukkalämpöä väkisinkin menee. Myös iso olohuone on avoin, eli kattokorkeus parhaimmillaan 6m ja lämpöhän nousee ylöspäin. Juuri arvioitutimme talomme ja kiinteistövälittäjä ei ollut uskoa korviaan/silmiään, sanoi, että meidän talon lämmitys+käyttösähkökulut on kyllä ennätysmäisen pienet. Yhteensä n.6000kWh! Se on laskenut koko ajan vuosi vuodelta. Talo on rakennettu -95. Käytännössä asuminen on liki ilmaista 🙂 Härpäkettä, joka asuu meidän ex-pannuhuoneessa, ennen oli nimittäin öljylämmitys, ei ole tarvinnut huoltaa mitenkään, toiminut moitteetta. Susittelen.
Tervetuloa seuraamaan tätä mutkaista matkaa 🙂 Jännä seurata sitten omiakin mittareita jahka talo saadaan valmiiksi!