Viikonlopputarhuri
Viikonlopputarhuri

Vielä ehtii ulkoiluttaa huonekasveja!

Kesäaikaan tuskin huomaan huonekasveja, kun puutarha ja varsinkin kasvimaa vievät lähes kaiken huomioni. Kastelen silloin kun muistan, ja siinäpä hoitotoimet sitten ovatkin.

Elokuun alkupuolella kuitenkin pidän huolen, että muistan nostaa osan huonekasveista pihalle, sillä olen huomannut niiden nauttivan kovasti ulkoilusta. Esimerkiksi kliivioiden kukinta tuntuu olevan suuresti riippuvainen siitä. Iso ja vanha huonekuuseni ei toki kuki, mutta maisemanvaihdos selvästi piristää sitäkin. Kun huonekuusi oli pienempi, kiikutin sen aina kesäksi mökille, mutta nykyään sen kuljettelu on käynyt niin hankalaksi, että se saa viettää loppukesän ihan vain kotipihalla.

Huonekasveja ulkona.
Kliiviat, huonekuusi sekä tulitikkukaktus saavat selvästi lisää virtaa loppukesän ulkoilusta. Etanat ja kotilot karttavat karheaa sorapintaa, mutta tarkistan silti sillloin tällöin kasvien lehdet ja ruukut niiden varalta.

Joskus aikaisemmin olen kiikuttanut kaikki viherkasvini ulos heti alkukesällä, mutta aina se ei ole kannattanut. Joinakin kesinä ulkoilijoiden lehdet ovat paahtuneet ruskeiksi liian kovassa alkukesän auringossa tai sitten tuulet ovat kumonneet hujoppeja huonekasveja pitkin pihamaata. Kasveilta on kestänyt pitkään toipua näistä koettelemuksista ennalleen. Sadekesinä taas olen joutunut vähän väliä kippailemaan liikoja sadevesiä ruukunaluslautasilta, etteivät kasvit lilluisi vedessä.

Venytin huonekasvien ulkoilutusta loppukesään sen jälkeen, kun eräs pitkän linjan huonekasviharrastaja vinkkasi, että oikeastaan valtaosa huonekasveista hyötyy vain loppukesän ulkoilusta. Elokuusta lähtien ero yö- ja päivälämpötilojen välillä kasvaa, mikä edistää vaikkapa kliivioiden tai lehtikaktusten kukintaa. Huonekasvit nauttivat myös loppukesästä korkeasta ilmankosteudesta, eikä aurinko enää kärvennä niiden lehtiä yhtä helposti kuin alkukesällä. Samainen harrastaja myös neuvoi, etteivät läheskään kaikki huonekasvit edes viihdy Suomen usein melko kosteassa kesässä. Esimerkiksi nukkapintaiset lehdet voivat mennä pilalle sadepisaroista, joten esimerkiksi paavalinkukat tulisi jättää sisälle tai ainakin ulkoiluttaa niitä katoksen alla.

Huonekasveja enkelinsiipi
Enkelinsiipi viettää koko kesänkin sisällä.
huonekasveja tiikeribegonia ja rönsylilja
Tiikeribegoniankin värikkäät lehdet säilyvät kauniimpina sisätiloissa.
huonekasveja keittiön seinällä
Keittiö kylpee valossa koko iltapäivän, joten tiikeribegonia, rönsylilja ja kultaköynnös saavat valoa hyvin ympäri vuoden. Kaksi jälkimmäistä kasvia tosin viihtyisi varmasti loppukesän ulkonakin.
huonekasveja alivuokralainen mysteerikasvi
Huomasin huonekasveja kastellessani, että rönsyliljan ruukkuun oli ilmestynyt alivuokralainen. Tunnistatko mysteeritaimen?

Minä jätän sisätiloihin ainakin muutaman omistamani begonian, sillä en ole huomannut niiden erityisesti nauttivan ulkona vietetystä kesästä. Toinen syy, miksi kaksi enkelinsiipibegoniani sekä tiikeribegoniani eivät ulkoile on se, että tällä seudulla on todella suuri kotilo- ja etanaongelma. Begonioiden lehdet tulisivat luultavasti hyvin nopeasti rumasti rei’itetyiksi.

Ulkoilutan huonekasveja niin pitkään kuin säät vain sallivat. Ainakin toistaiseksi yötkin ovat olleet sen verran lämpimiä, ettei halla ole uhannut niitä. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta voi onneksi kätevästi tutkia sääoloja yli viikon eteenpäin, joten tiedän nostaa kasvit takaisin sisälle sitten, kun yölämpötilat laskevat ennusteiden mukaan lähelle nollaa. Nyt näyttää, että siihen on vielä pitkä aika!