Blogit
Viikonlopputarhuri

Terveisiä Etelä-Afrikasta, osa 2

img_2226
Stellenboschin kylämuseon historialliset rakennukset on rakennettu paikallisesta puutavarasta ja kalkittu valkoisiksi.

Tässä osassa Etelä-Afrikan matkakertomustani kuljen noin 50 kilometrin päässä Kapkaupungista sijaitsevassa Stellenboschissa. Tällä nykyään kuuluisalla viininviljelyalueella on pitkä historia.

Hedelmällisestä ja rehevästä Eerste-joen laaksosta on löydetty jälkiä ikiaikaisesta asutuksesta. Paikallisen khoi-kansan karja laidunsi seudulla, kunnes eurooppalaiset kolonialistit ajoivat heidät pois 1600-luvun lopulla.

Stellenboschin kylämuseossa pääsin tutustumaan myös paikkakunnan puutarhojen historiaan. Stellenbosch Village Museum esittelee neljä aikakaudelleen tyypillistä, eurooppalaista alkuperää olevien Stellenboschin asukkaiden kotia puutarhoineen. Vanhin museon rakennuksista on 1700-luvulta.

Oli puhuttelevaa nähdä, kuinka kylän kolonialistiasukkaiden vauraus oli kasvanut mitä lähemmäksi meidän aikaamme edettiin. Ensimmäisen 1700-luvun alusta olevan talon sisustus oli vaatimaton ja karu, mutta viimeisessä 1800-luvun loppupuolelta peräisin olevassa talossa elettiin jo hyvin leveästi.

Kuten muuallakin kolonialistisessa Etelä-Afrikassa Stellenboschin menestys oli hyvin riippuvainen orjista, jotka tekivät raskaimmat työt esimerkiksi viinitiloilla ja hedelmätarhoilla. Jopa yli puolet kaupungin asukkaista oli orjia. He olivat kotoisin sekä Afrikasta että kauempaa Madagaskarilta ja jopa Intiasta.

img_2232

Vaurauden lisääntymisen huomasi myös museon puutarhoissa. Ensimmäisten talojen puutarhat oli varattu vihannesten ja yrttien viljelyyn. Myöhemmin kasvimaa-ala väheni ja puutarhaan perustettiin esimerkiksi romanttinen ruusutarha, jonka esikuvana oli selvästi käytetty Euroopan kartanopuutarhoja.

img_2225
Viiniköynnöspergola varjostaa kurpitsakasvustoja paahtavalta auringolta. Etualalla violettina kukkii Etelä-Afrikasta kotoisin oleva valkosipuliyrtti.
Museokasvimailla viljeltiin esimerkiksi kaaleja ja latva-artisokkia.
Museokasvimailla viljeltiin esimerkiksi kaaleja ja latva-artisokkia.
img_2238
Jakarandat kukkivat epätodellisen violetteina näin alkukesällä. Useimmat ruusut olivat valitettavasti jo ehtineet kukkia.

img_2231

img_2237

img_2247

Etelä-Afrikkaa koettelee pahin kuivuus 40 vuoteen. Kastelua säännöstellään, ja osa museopuutarhojen kasveistakin näytti kärsivän vedenpuutteesta.

Hienoimman puutarhan perällä puiden katveessa oli viehättävä ruusupergola, jossa kukinta oli yhä komeaa. Vieressä kukki myös ihanasti tuoksuva gardenia.

Kommentit (3)

  1. Pirjo Toivanen

    Kivaa tekstiä. !
    Mekin käväisimme Stellenboschissa kuusi vuotta sitten. Olimme siellä juuri joulun alla. Upea elämys. Monet omistajista siellä kantavat hollantilaista nimeä ja pitävät yhteyttä Hollantiin ja Eurooppaan sekä perheen että bisineksen puitteissa. Varakkaita ihmisiä siellä. Ymmärsin että paikallinen henkilökunta ja riittävät palkat toimivat turvavallina. Ovathan nuo tilojen omstajat ihan huikeasti eri talousluokkaa kuin ympäristôn kapunkien ja kylien väki.

    • heidihaa

      Stellenbosch vaikutti tosiaan aika vauraalta seudulta. Onneksi hyvinvointi kuitenkin jakaantuu nykyään edes vähän tasaisemmin kuin kolonialismin aikoihin.

  2. Kirstenbosch, kasvitieteellinen puutarha Kapkaupungissa

    […]  takaa löydät kaksi aiempaa päivitystäni matkalta: Terveisiä Etelä-Afrikasta, osa 1 ja Terveisiä Etelä-Afrikasta, osa 2. Kasvitieteellinen puutarha on kuitenkin niin valtava, että minulle jäi tunne, etten silti […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *