Blogit
Viikonlopputarhuri

Piha mallia postimerkki

Uusi piha esittelyssä

Sisustuslehdissä ja -blogeissa on kuulemma trendi, että koteja esitellään sellaisina kuin ne oikeasti ovat, kaunistelematta ja stailaamatta. Tämä postaus olkoon samaa sarjaa, mutta aiheena on piha.

Muutin siis elokuun lopulla uuteen kotiin, 1950-luvun alkupuolella rakennettuun rivitaloon. Siihen kuuluu myös pieni piha, jota palan halusta alkaa muokata puutarhaksi. Ja muokattavaa siinä tosiaankin riittää!

Pihani on mallia postimerkki. Sen mitat ovat noin 7–8 metriä kertaa noin 7–8 metriä eli tilaa on viitisenkymmentä neliömetriä. Muutama neliö siitä on varattu vajalle, jossa on tilaa takkapuille ja puutarhatyökaluille. Pihaa kehystää lauta-aita ja sen ulkopuolella kiertää leikattu orapihlaja-aita.

piha_laatoitus
Pihaan kuljetaan tästä suunnasta. Laatoituksen oikealla puolella on pihavaja.
piha_arabiansulkahirssi
Toistaiseksi en ole ehtinyt tehdä pihalle muuta kuin asetella sinne pari ruukkua ja täyttää ne syyskasveilla. Tässä kasvaa arabiansulkahirssi.

Mielikuvitus ohoi!

Tällä hetkellä piha on minusta todella tylsä, ihan blaah-blaah. Se huutaa uusia kasveja ja muutakin kauneutta! Kaartuvia muotoja, rehevyyttä!

Koko ala on hyvin mielikuvituksettomasti jaoteltu– kaikki muodot ovat viivasuoria ja kantikkaita: portilta ovelle johtava laatoitus, ulko-oven lähellä oleva neliömäinen puuterassi ja sen vierellä oleva yhtä neliömäinen sora-alue, jossa edellisillä asukkailla oli kangaskattoinen paviljonki. Sora-alueen yhdessä nurkassa töröttää kammottavan ruma, betonisiin kaivonrenkaisiin tehty nuotiopaikka. Noh, se sentään on pyöreä…

piha_yleiskuva
Nurmikko ja terassin viereinen sora-alue ovat lehtien peitossa. Jätän ne tarkoituksella haravoimatta, etteivät koirien tassut sotke sateiden jälkeen lilluvaa nurmikkoa.
piha_rinneangervo
Puuterassilla on sopivasti tilaa vanhalle pihakeinulle. Aidan vieressä kasvaa rinneangervoa.

Kantti kertaa kantti

Sora-alueen ja aidan välissä on kapea, suorakaiteen muotoinen penkki, johon on istutettu rinneangervoja. Soran toisella laidalla on myös suorakaiteen muotoinen penkki ja puinen köynnöskehikko. Siinä kasvaa suikeroalpia ja villiviiniä, nurkassa on myös ruppana raparperi. Pihavajan seinustalla on – yllätys yllätys – suorakaiteen muotoinen penkki, jossa kasvoi kolme pientä Öjebyn-mustaherukkaa. Olen jo kaivanut ne ylös ja antanut eteenpäin ystävälleni, koska minulla on mökkipuutarhassa  mustaherukoita ihan riittämiin. Vajan toisella seinustalla kasvaa puutarhavadelmaa.

piha_seinusta2
Villiviini saa luultavasti siirron muualle. Ehkä se sopisi pihavajan seinustalle, jonne olen jo istuttanut ’Pink Flamingo’ -alppikärhön.

Ongelmalliset puut

Pihan takaosa on nurmikkoa, joka on nyt aika lailla lehtien peitossa. Lisäksi siellä on yksi iso vaahtera ja kaksi nuorempaa puuta, koristeomenapuu ja perheomenapuu.

Olen pohtinut, mitä pihapuiden suhteen pitäisi tehdä. Vaahtera on minusta ihana puu ja se tuo näkösuojaa ja varjoa. Surullista vain, että pihassani kasvava vaahtera ei taida olla kovin terve. Runko on pahoin mustunut, joten puun kohtalo näyttää huonolta. Kesällä puu oli tosin vielä ihan hyvässä lehdessä. Pitäisikö se kuitenkin jo kaataa?

piha_vaahtera
Vaahtera on pudottanut jo melkein kaikki lehtensä.
piha_vaahteraruusu
Nautin vaahterastani kuitenkin niin kauan kuin voin! Pyöräytin muutaman ruusun sen kauneimmin punertuneista lehdistä olohuoneen pöydälle.

Omenapuut ovat hyvässä kunnossa, mutta hoitamattomia. Harmittaa, että perheomenapuuta ei ole istutuksen jälkeen leikattu eikä taivuteltu, joten sen oksat kasvavat miten sattuvat ja pääosin ylöspäin. Kaikki varrennokset ja valtaosa muistakin oksista on jo niin paksuja, ettei niitä puutarhuriystävieni mukaan kannata enää edes yrittää taivutella vaakaan.

Haluanko säilyttää puun, joka on torspon näköinen? Ainakaan tänä vuonna se ei ole tehnyt yhtään hedelmää. Laajassa mökkipuutarhassani ei haittaisi yhtään, että yksi puu on hassun näköinen, mutta pienessä pihassa se pistää mielestäni liikaa silmään. Epäkelvon omppupuun tilalle kun löytyisi paljon kauniimpiakin vaihtoehtoja. Toisaalta minulla tekee pahaa tuhota mitä tahansa elävää kasvia. Onko ehdotuksia?

Koristeomenapuukin on kasvanut vapaasti, mutta ainakin se saa jäädä paikoilleen. Täytyy vain tutkailla, voisiko sitä leikata vähän sievemmän muotoiseksi.

piha_pikkupuut
Vasemmalla kasvaa poloinen perheomenapuu, oikealla koristeomenapuu. Se on tehnyt tänä kesänä yhden hedelmän.

Monia muutostoiveita

Tavoitteenani on muokata pihasta puutarha, jossa on:

  • mukava ja suojaisa oleskelualue
  • tunnelmallisia perenna- ja pensasryhmiä, sillä haluan keskittyä hyötykasvien viljelyyn mökkipuutarhani kasvimaalla ja -huoneessa (lisähaastetta kasvivalintoihin tuo se, että tällä alueella on todella paljon lehtokotiloita, ja espanjansiruetanoitakin löytyy!)
  • nurmikkoa koirien leikeille
  • erilaisia tiloja, puutarhahuoneita
  • ja ehkä joku pienivesiaihekin

Kuulostaako mahdottomalle? Olisi hauska heitellä ideoita!

Kommentit (2)

  1. saila

    no heippa ,täällä toinen ”piha ihminen”. Lapsuuden kodin pihalla oli iso ,vanha vaahtera. Vanhuksen runko oli ryppyinen, musta moninpaikoin,halennut runko, iso oksa sahattu pois. oli lapsuuden rakas puu, jossa narukeinu ja köysi liaani,. puu antoi pitkät nenät monesti kaikille mukuloille.
    Sinuna minä antaisin puu vanhuksen olla paikoillaan ja halaisin sitä päivittäin ja antaisitte toinen,toisillenne voimaa..ihanaa varjoa kesäkuumalla. talvipakkasella ihanat huuruoksat.
    hyvää syksyä sinulle, nyt on upea ruska jokapuolella.

    t.Sipe

  2. saila

    Niin ja vielä yks juttu. Jos maltat ,antaisit puutarhan olla noin ensi kevääseen ja talvi on hyvää suunnittelu aikaa..
    Tälläinen idea tuli mieleen, viisikymmenluvun talo ja pihakaivo,vesiaiheen perusta valmis. pidä kaivonrenkas paikoillaan, sisälle saavi siihen vesi ja vesiaiheen pumppu, päälle verkko jonka päälle esim.kiviä.,pumpusta putki pulputtaa vettä. Renkaan ympärille rönsyilevää kasvillisuutta esm. ( havuja ,pensas mihin tulee hyvä ruska,kuunliljaa tai verenpisara ) ”irtokukka penkit” pois,koirat tykkäävät juosta kilpaa ympyrää .Tästä on helppo jakaa ”huoneet”.
    T.Sipe

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mökkipuutarhan loppukesän puutarhamuistot, top 5

Hei pitkästä aikaa! Blogissani on ollut viime aikoina hyvin hiljaista, vaikka Instagramin puolelle olenkin tässä välillä päivitellyt myös mökkipuutarhan kuulumisia. Tämä loppukesä on ollut minulle melko raskasta muutosten aikaa, sillä erosin ja muutin koirien kanssa…

Kukkaniitty surkean nurmikon tilalle

Mökkipuutarhaan on tänä kesänä syntynyt ihan itsestään kukkaniitty – tai ainakin sellaisen lupaava alku. Parhaillaan siellä kukkivat päivänkakkarat, vaaleanpuna- ja valkokukkaiset myskimalvat sekä muutama peurankello. Ensimmäiset vuohenkellojen kukat ovat avautuneet, tulikukat ovat vielä tiukasti nupussa….

Sateinen lomaviikko mökkipuutarhassa

Mistä tätä sadetta oikein riittää? En muista, koska heinäkuu olisi ollut viimeksi näin sateinen. Olen ollut nyt mökillä melkein viikon, ja joka päivä on satanut enemmän tai vähemmän. Välillä vettä tulee taivaalta kaatamalla ja pisarat…

Kuisti on valmis pelargonien kukinnalle

Hei taas pikku tauon jälkeen! Minulla alkoi tänään vajaan parin viikon loma, jonka aion viettää visusti mökillä – tai oikeastaan mökin puutarhassa ja kasvimaalla. Ennen lomaa minulla oli niin kiireistä työrintamalla, että en ehtinyt kirjoitella…

Westers on täydellinen kesäkohde puutarhaihmiselle

Aurinkoisella Kemiönsaarella sijaitseva Westers avautui viime viikonloppuna. Sinne kannattaa ehdottomasti tehdä kesäretki vaikka pidemmänkin matkan takaa, sillä Gunilla Törnroosin luoma suomalainen tulkinta potagerista eli koristeellisesti kukkivasta hyötytarhasta on huikean kaunis! Vanhojen omenapuiden alle levittäytyvässä laajassa…

Syreenit kukkivat taas mökin kulmalla

Syreenit ovat minulle yksi rakkaimmista kukkapuista. Muistan jo lapsena  ihailleeni  niiden kukkeaa hienon naisen hajuveden tuoksua ja pastellisävyisiä kukkaterttuja mummolan kadunpuoleisessa syreeniaidassa. Yhä vieläkin minun on pakko painaa keväällä nenä aivan kiinni ensimmäisiin syreenien kukkiin ja…

Arboretum Mustila on nyt täynnä kukkia!

Hyvää juhannusaattoa! Minulla oli aiemmin tällä viikolla työmatkan kohteena Arboretum Mustila Elimäellä (työmatkan aiheesta saatte lukea myöhemmin tänä vuonna Viherpihasta), jossa on parhaillaan meneillään atsaleojen ja alppiruusujen kukinnan huippuhetket. Maineikkaan arboretumin kukinta on tänä vuonna parisen viikkoa…

Viikonlopputarhurin linkkilauantai – iloa ja informaatiota

Hei taas! Tänään on lauantai, joten on aika laatia lista kymmenen viikon aikana eteeni tulleesta hauskasta, hyödyllisestä tai muuten vain huomiota ansaitsevasta linkistä. Toivottavasti niissä on sinullekin iloa ja informaatiota. Eniten innoissani olen juuri nyt…

Perunoita istuttamassa – tänä vuonna viljelen 10 pottulajiketta

Huh, olihan urakka! Istutin perunoita urakkahommana yhden naisen voimin. Mies on nyt kevään aikana niin paljon työmatkoilla, että minun piti laitella perunat maahan tällä kertaa ihan itsekseni, jottei istutus venyisi liian myöhään. Vaikka olenkin aiemmin…

Istutin sipuleita ruukkuihin, kuinkas sitten kävikään?

Muistatko, kun istutin joulukuun alussa läjän sipuleita ruukkuihin kuistillamme?  Jos et, niin kurkkaa tänne. Nyt kukkivat muhkeat pionitulppaanit, joiden hyvin kerrannaiset kukat alkavat vähitellen levittäytyä kokonaan auki. Niiden kanssa kukkii myös muutamia liljatulppaaneita. Sitten sipulikukkaruukkujen…