Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Yksi tylsä päivä, kiitos

Uusi vuosi on alkanut niin vauhdilla, että vähän vähempikin riittäisi. Eilinen meni ystävän tukena ja odoteltiin koko päivä tiputellen tullutta lisäinfoa sairaalasta, eikä itkultakaan vältytty. Ukko lähti vielä illalla viemään erittäin huonossa ajokelissä esikkoa armeijan harmaisiin ja sain siitäkin aikaiseksi reilun parin tunnin piinan odotellessani, että pääsee varmasti ehjänä takaisin kotiin. Illalla alkoi myrsky, joka yöllä pahimmillaan oli 32m/s. Sähkölankojen päälle kaatunut iso oksa aiheutti sellaisen ilotulituksen ja paukkeen toisella puolen tietä keskellä yötä, etten ollut edes tiennyt sellaista voivan sähköjohdoista tullakaan. Yö meni siis pitkälti valvoessa ja kun astma pahanenkin vielä intoutui yöllä oireilemaan, oli kaikinpuolin auvoinen olo. Omaan pihaan en ole vielä uskaltanut mennä katsomaan minkälaisia tuhoja myrsky on tehnyt, onneksi rakas tuulikello tuli otettua illalla pois kumisemasta, olisi mennyt myrskyn mukana.

Tänään heräsin viiltävään rannekipuun, joka enteilee jännetupin tulehdusta, maitopurkin nostaminen vasurilla on mahdotonta ja niinpä vasen käsi on poissa pelistä ja kipuakin riittää, joten suunta on Panadol-purkille. Kenenkään muun ranneoireilu ei takuulla ole alkanut lihapullan pyörittelystä, se kuulostaakin ihan mahdottomalta, mutta minulla on siinä hommassa niin kummallinen ranneliike, että jotenkin ennen joulua kun tuli tehtyä kilokaupalla lihapullia, sain ranteen ärtymään ja bonuksena vielä soutaminen, josta se ei selvästikään ole tykännyt. Soutaminen siis pannassa jonkin aikaa, nyyh. Ajatus, että aina voi olla isompiakin murheita ei ihan juuri nyt auta ja hautaankin itseni takuulla olkkarin sohvalle peiton alle ja jurputan siellä. Haluan yhden maailman tylsimmän päivän jolloin ei tapahdu mitään, ei yhtään mitään.

Töissä opitun hampurilaismallin mukaisesti päätän tämän turinoinnin kuitenkin johonkin positiiviseen ja se on Marimekon Varvunraita-kuosi, johon olen ihan hullaantunut. Meille tuli ennen joulua yksi tyyny ja tykkään siitä ihan hirveästi. Yritin Ukolle selittää tätä kuosin kauneutta, mutta emme selvästikään päässeet ihan samalla aallonpituudelle. Hänestä mikään tyyny ei varmasti ansaitse niin vuolasta kehumista. Omaan tyypilliseen tapaani olen jo useamman viikon ajan harkinnut ja suunnitelut ruokapöydälle korkkitabletteja tällä kuosilla ja miettinyt miten ne käytössä kestävät, mutta mistään en tätä infoa ole löytänyt, jos siis sinulla on kokemusta korkkitableteista, piristä päivääni ja kerro. Ovat aika hintavat ja haluaisinkin tietää onko ne helppo pitää puhtaana ja värjäytyykö pinta helposti? Eli kannattaako siis ostaa? Kiitos ja hei, nyt lähden jurputtamaan.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.