Blogit
Tyrniä ja tyrskyjä

Pannunalusia ja patalappuja

Kutimet kilkkaa paitsi että seuraavaksi pitää sännätä takarannalle, ilma on ihan mieletön. Olen täydellisen ihastunut ohueen ontelokudokseen, jota on kiva kutoa tai virkata, luontuu paljon paremmin kuin se paksu, eikä rasita käsiä niin paljoa. Pannulappujen kutominen onnistuu telkkua katsellessa ja tulosta tulee kohtuullisen nopsakasti, sopii siis mainiosti ihan aloittelijallekin. Ontelokudoksesta löytyy mielettömän ihania karamellivärejä tai sitten vaikka erilaisia ruskeita, harmaita ja beigeä. Laitan kuvaa mahdollisimman pian tuloksesta. Silmukoita on patalapuissa 30 ja kudon ainaoikeaa, tulee kivannäköistä jälkeä ja juuri sopivan paksua.

Mitä vähemmän tavaraa pyörii ympärillä sitä helpompaa elämä on. Todettu todeksi ja siksipä meiltä onkin hävitetty parin vuoden aikana aika kasat ylimääräistä tavaraa pois. Jäljelle ovat jääneet ne, joissa feng shui sopivasti virtailee. Hiukan vanhaa ja sopivasti uutta, aitoja materiaaleja. Kaunista katsella, helppo pitää puhtaana. Vaikka luopumisen tuska joidenkin asioiden kohdalla on ollut suuri, sillä olen perinyt järkyttävän hamstraajageenin isältäni, olen lopputulokseen tyytyväinen. Vieläkin on varaa vähentää. Vanhan tavaran kaupat pitää kiertää kaukaa, sillä niissä tulee tehtyä pahimmat retkahdukset, tosin harjoittelu tekee siinäkin mestarin. 

Sen sijaan kukkia pitää olla aina ja siitä syystä maljakoita on muutamia. Meiltä kuitenkin puuttui sellainen ihan perusmaljakko, johon saa isomman kimpun ja vaikka tulppaaneita. Vanhaa ei oikein löytynyt, joten muutaman harkitsevaisen hiplailukerran jälkeen ostin maanantaina Villeroy & Bochin lasimaljakon, joka oli juuri sellainen mitä olin ajatellut. Hintakin oli oikein kohtuullinen. Samainen maljakko oli myös korkeampana versiona, ehkä se sitten joskus.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.