Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Juhannus tuli ja meni, ilma oli kaikin puolin kiva menneisiin verrattuna, aattona meillä oli tungosta ja portilla hyvästeltiin edellisiä ja otettiin vastaan seuraavia vieraita. Nuorison naurun kikatusta riitti yöhön saakka. Yöllä tallusteltiin Ukon kanssa täysin tyhjillä Räpsöön kaduilla tai täysin on ehkä väärä sana, sillä otin valtavan kokoisen sarvekkaan peuran kanssa mittaa siitä kumpi väistää ja hän antoi periksi. Joutui selvästi hetken miettimään, sillä kadun vierustan kukkapenkin antimet houkuttelivat. Oman pihan juhannusruusu kukki ihan ajallaan ja tuoksu oli niin hurmaava. Nyt on nurmikko täynnä valkoisia terälehtiä ja ruusu on myös sitä mieltä, että juhannus on vietetty.

Meillä kokeiltiin perinteisten juhannusherkkujen lisäksi myös kasvisruokaa, sillä kaikki eivät syöneet lihaa ja siitä innostuneena aion kaivaa raastinkoneeni kaapin perukoilta ja tehdä ainakin viittä erilaista kasvispihviä ennenkuin kesäloma on ohi. Ulkoelämä on ihanaa ja toivottavasti ilmoja riittää, lempipaikka pihalla on selkeästi riippukeinu, sillä sinne on melkein jono. Onneksi mahtuu kaksi kerrallaan keinumaan. Nyt on edessä maalikarttoja ja sisustuslehtiä, sillä edessä on pieni pintaremontti ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Toivottavasti maalisuti ei kasva seuraavan parin kuukauden aikana käteen kiinni. Sitä ennen kuitenkin on juhlittavana yhdet rippijuhlat sekä synttärit, sillä maalinkirjavana en kehtaa juhlimaan lähteä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *