Mikä on sinun suosikkiamppelisi?

Käsittämättömiä kesäpäiviä. Vaikka aamuisin on jo syksyn tuntua, on tällä viikolla ollut ihan kesä. Terassi on kukkeimmillaan ja amppelit ihan mielettömässä kukassa. Tämän mahtavimmiksi nämä eivät voi enää muuttua. Tosin Seijan puutarhalta ostettu keijunmekko on niin täynnä nuppuja, että loppuvikosta kukinta on varmasti huikaiseva. Keijunmekko on vaatimaton puolivarjon amppeli, joka kasvaa huikealla nopeudella ja mittaa voi helposti tulla parikin metriä. Viime kesänä kasvattelin amppelia ylöspäin, mutta nyt se roikkuu alaspäin terassin kulmalla. Häntä ei ole tuulen tuiverrukset haitanneet kunhan vettä ja ravinteita tulee tasaisesti. Keijunmekko onkin yksi suosikeistani kauniinvärisen kukinnan ja vallattoman rehevyyden vuoksi. Oksat kiipeilevät sinne mistä kiinni saavat, eikä tukea paljon tarvita.

Toinen amppelisuosikkini on lumihiutale, joka on tänä vuonna erityisen komea. Amppeli tuli keskimmäiseltä pojalta äitienpäivänä ja tarkka valinta kannatti, sillä amppeli on levinnyt halkaisijaltaan kaksinkertaiseksi ja on tällä hetkellä aivan vitivalkoisenaan pieniä kukkia. Tämä on sellainen laiskan ihmisen amppeli, sillä kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä pois. Lumihiutale viihtyy ihan auringossakin, kun vaan saa tasaisesti kosteutta. Meillä tämä oli alkukesän isossa ruukussa ihan täydessä auringossa ja nyt loppukesän on majaillut terassilla katoksen alla hiukan enemmän varjossa. Kumpikin vaihtoehto on tuntunut kelpaavan hänelle oikein mainiosti.

Kolmas suosikki ja tämän kesän ilostuttaja on miljoonakello, jota toiset kutsuvat myös pikkupetuniaksi tai japaninkelloksi. Sama juttu kuin lumihiutaleen kanssa, että kukkineita kukkia ei tarvitse nyppiä pois, mutta tunnustan sen olevan niin terapeuttista puuhaa, että olen useina iltoina nyppinyt ränstyneitä kukkia pois. Miljoonakello kestää myös sadetta, mutta meillä amppeli on ollut katoksen alla terassilla, joten sade ei ole päässyt piiskaamaan. Yllättynyt olen siitä että näin puolivarjossakin kukinta on ollut todella runsasta, sillä aivan varjossa kukkien määrä on yleensä vähäisempää. Kaikille amppeleille olen joka päivä antanut lannoitettua vettä reilusti. Lannoitteena olen käyttänyt sitä vaaleanpunaista kesäkukkalannoitetta. Ehkä pahin vihollinen näille on parin päivän kuivuus, kosteuskin vielä tilapäisesti menee, mutta kuivuutta eivät pitkää aikaa siedä. Niinpä niille pitää kesäaikaan löytää joku kastelija, jos lähtee useammaksi päiväksi pois kotimaisemista. Monet ostavat jo syyskukkia täyttä häkää, mutta itse en vielä malta, sillä kesäkukat ovat juuri parhaimmillaan. Harmi ettei niitä saa talvetettua sisällä.

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *