Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Maljakon mallilla on merkitystä

Olen kukkaihminen ja sitä myöten kai jonkinlainen maljakkoihminenkin, sillä maljakon mallilla on väliä ja niitä pitää löytyä joka lähtöön. Meillä ei juuri sellaisia päiviä ole, ettei olisi tuoreita kukkia jollain pöydällä. Joko ne on poimittu omasta pihasta tai sitten läheisistä kukkakaupoista. Visualistina haluan, että ostetut kukat myös näyttävät pöydällä kauniilta ja siksi erilaisiin tarkoituksiin on hankittu erilaisia maljakoita. Persoonallisuus on aina valttia ja siksipä nämä ukon hommaamat mittalasit ovat yksi suosikeistani. Suu on pieni ja näihin sopiikin parhaiten vain muutama kukka.

Samoin erilaiset pullot ja purnukat toimittavat vaasin virkaa varsin lahjakkaasti. Pulloja voi sommitella erilaisiksi ryhmiksi, eikä yhtään haittaa vaikka ne olisivat ihan erilaisiakin. Omat lempparipulloni ovat vihreitä ja niitä on sekä matalia että korkeita. Laitan pullot kivoihin ryhmiin ja ne suorastaan huutavat kukkia sisäänsä, yhdestä kimpusta saa ihasteltavaa moneen pulloon. Juhlatilaisuuksia varten olen eräistä häistä pelastanut parikymmentä kirkasta vanhaa viinapulloa, jotka ovat erityisen käyttökelpoisia silloin, jos pöytiä on paljon. Nämä pullot ovatkin olleet koristamassa jo monenmoisia juhlia, sillä pullot ovat olleet myös kavereiden suosiossa ja monesti lainattuna. Ne eivät tarvitse mitään mahdotonta kukkasettiä, vaan yksikin iso neilikka näyttää niissä ihastuttavalta. Erityisen tykästynyt olen muutamaan mummulta perittyyn tosi vanhaan maljakkoon, jotka tosin ovat aika matalia ja siksi vaativat myös matalan ja pienen kimpun. Alla oleva 20-lukulainen on niistä kaikkein kaunein.

Harvemmin tulee ostettua mitään tosi korkeavartisia kukkia, mutta välillä niitäkin ilmaantuu ja kaikista ikävintä on, jos siinä kohtaa joutuu leikkaamaan varret vain siksi, ettei ole tarpeeksi korkeaa maljakkoa. Tätä tarkoitusta varten kaapista löytyy pari sylinteriä, jotka on pelastettu kuluneiden kynttilälyhtyjen sisästä. Yksi sylinterimäinen maljakko meillä on myös Franckin lasinen kaadin, johon menee juuri sopivasti pitkävartisia ruusuja ja koska suu on kapea, eivät kukat lerpata puolelta toiselle.

Varsinaisista ostetuista maljakoista yhtenä suosikkina on ollut jo monta vuotta Villeroy & Bochin lasiset maljakot, joita löytyy ainakin kahta kokoa. Olen aina vuoden välein ostanut yhden lisää ja nyt niitä on kolme, kaksi isompaa ja yksi pieni. Maljakko on kauniin yksinkertainen jo ihan sinällään ja koska suu on suuri ja avoin, saa siihen aseteltua ison kasan kukkia hyvin kauniisti. Tulppaaneille se on mielestäni täydellinen, samoin monille kaupan valmiille kukkakimpuille. Tämä on myös näppärä pestä astianpesukoneessa.

Hiukan isompi maljakko on Riviera Maisonin malja, johon kukat mahtuvat sisälle pystyyn tai sitten isona kimppuna maljakon suulle. Ainoa miinuspuoli on se, että tuollainen iso systeemi vie tosi paljon tilaa ja tämä maljakko onkin välillä kasvihuoneessa odottelemassa uutta innostusta. Tällainen iso maljakko sopii kauniisti myös lattialle ja siihen voi laittaa keväisin onnenpensaan ja kirsikan oksia. Talvisin olen laittanut ikivihreitä marjakuusen oksia, sillä se meinaa kasvaa suorastaan liian suureksi ja pieni karsiminen tekee välillä hyvää.

Yksi ihan pakko omistaa -maljakko on tietysti Artekin ikiklassikko Aalto, joka meillä on valkoisena kahdessa koossa. Nämä ovat pettämättömät tyylikkyydessään, mutta varsin hankalat kukkien asettelun kannalta. Useimmiten pitääkin itse väsätä joku kimppu, jotta saa maljakot täytettyä haluamallaan tavalla, valmiiksi sidottuja kimppuja varten nämä eivät oikein ole. Valkoinen väri on kiva, sillä se sopii kaikkien kukkien kanssa, eivätkä varret näy. Olisi kiva kuulla, mikä on sinun lempimaljakkosi, oletko ajautunut maljakkokaaokseen vai riittääkö pari luottomaljakkoa?

Kommentit (2)

  1. Taina

    Ihana juttu! Olen itsekin varsin innostunut kukista, kimpuista ja maljakoista. Rohkeus nauttia sekä design-maljakoista ja muuten sopivista lasiesineistä asetelmissa on kivaa. Lasisena kukkamaljakko on lempparini, vaikka esimerkiksi posliinisiakin löytyy. Olen Aalto-fani, mutta lempimaljakkoni ovat isot Party Liten vanhat sylinterit.

    • sari kalliomaki

      Asetelmien tekeminen milloin mistäkin on tosiaan kivaa ja tuo aina hiukan erilaisen tuulahduksen tilaan, Meissä on siis paljon yhteistä, kun lasinen ja Aalto ovat parhaita 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.