Loppukesän kaffepaikka ja poukanville

Ensi viikoksi on vielä luvattu täyttä kesää ja kahvit pitää saada nautiskella ulkona. Niinpä tein itselleni loppukesän kahvipaikan etuterassille, johon heti aamusta paistaa aurinko. En kerrassaan vielä suostu siirtymään aamuisin sisälle kahville. Varoiksi lämmin viltti, jos ei satu jonain aamuna aurinkoa näkymään. Toin kaikki kukkivat kesäkukat terassille ja ne ovat ilonani kahvia hörppiessä. Työaamuinakin on ihana viettää pikainen rauhoittava aamuhetki kukkasten keskellä, Hesarin lukeminen ei tosin tässä onnistu, mutta sen voi tehdä iltapäivälläkin tai tsekata netistä. Poukanville pistää juuri nyt parastaan ja nauttii loppukesän auringosta. Voisin ottaa kukkivasta poukanvillestä vaikka sata kuvaa, niin eksoottisen kaunis se tällä hetkellä on. Vaikkei tämä versio ole mitenkään kovin iso, on kukkia kuitenkin tosi paljon ja uusiakin vielä tulossa roimasti. Moni tuntee tämän kasvin paremmin ihmeköynnöksen nimellä, mutta meillä tuttavallisesti kutsutaan mummulaperinteen mukaisesti poukanvilleksi. Tässä meidän versiossa on metkasti kaksi eri väriä valkoinen ja lila, mutta tätä löytyy myös ainakin oranssina ja punaisena. Ulkomaan reissuilla olen törmännyt suorastaan tyrmistyttävän komeisiin ihmeköynnöksiin, jotka ovat puumaisia useita metriä halkaisijaltaan olevia valtoimenaan kukkivia pensaita.

Ihmeköynnöksen pitää saada tosi runsaasti valoa, muuten kukinta ei onnistu. Tämä meidän versio on ollut koko kesän täydessä auringossa ja kevään pikkuisen laimeamman kukinnan jälkeen kasvatteli uutta vartta ja nyt on innostunut kukkimaan uudelleen. Vettä ja lannoitusta tämä kasvi vaatii runsaasti, mutta toisaalta ei pidä liiasta märkyydestä, joten pintamullan pitäisi kuivahtaa kastelujen välillä. Taidan yrittää talvettaa tämän hiukan viileässä, lehdet todennäköisesti tippuvat, mutta tekee sitten keväällä uusia. Moni on onnistunut talvettamaan ihan sisätiloissa, joillain taas talvetus on onnistunut ihan autotallissa lähes kuivana koko talven ajan. Tämä ei siis ole kovin kranttu talvileponsa suhteen. Syksyllä kaikki hennot varret kannattaa typistää ja leikata pois ja jättää vaan rotevammat varret. Kirvojen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne rakastavat ihmeköynnöstä ja olenkin pariin otteeseen mäntysuopasuihkutellut, kun olen kirvahavaintoja tehnyt.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *