Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Lähiruoka on niin lähellä sydäntä

Amsterdamin maalaismarkkinoista on helppo hypätä hiukan läheisempiin aiheisiin eli ruokaan täällä Satakunnassa. Oikein harmittaa, kun niin paljon tapahtuu aina pääkaupunkiseudulla päin ja harvemmin mitään isompaa täällä lähiseudulla. Ensi viikon lauantaina on kuitenkin iso IHA LIKI -lähiruokatapahtuma K-Citymarket Mikkolassa Porissa 10-16 ja pelkkä ajatus jo ilahduttaa. Tarjolla on siis ruokaa Satakunnasta ja läheltä, ja yli 20 lähialueen tuottajaa on tulossa maistattamaan ja esittelemään tuotteitaan. Suurin osa näistä tuottajista on sellaisia, joiden tuotteita meillä käytetään viikottain ja voin vain suositella. Tämä on niin loistava juttu, lisää ruokatapahtumia Satakuntaan, kiitos.

Viime päivinä on paljon puhuttu ylikulutuksesta sekä luonnonvarojen tuhoamisesta ja lähiruoka on tärkeä asia mietittäessä ympäristön säästämistä. Termi on tällä hetkellä kiinnostava, trendikäs ja paljon käytetty, mutta ei kuitenkaan ehkä ihan selvä, pikemmin hiukan vakiintumaton ja häilyväinen. Siksi haluan tätä aihetta hiukan pohtia. Lähiruoka on yksinkertaistetusti paikallisruokaa, se edistää oman alueen ruokakulttuuria, työllisyyttä ja näin myös paikallistaloutta. Lähiruoka on tehty ja jalostettu omalla alueella tuotetuista raaka-aineista ja sen kuljetusketju on mahdollisimman lyhyt. Lähiruoka siis tuotetaan ja kulutetaan mahdollisimman pienellä alueella.

Lähiruuan alue ei ehkä perinteiseen tapaan ole se, mikä kirkontornista näkyy, vaan alueet rajautuvat pitkin Suomea erilaisten näkyvien ja näkymättömien rajojen mukaan. Rajana voi olla kunta, maakunta tai talousalue. Jotkut mieltävät lähiruuaksi hyvin laajasti kaikki suomalaiset tuotteet.

Yksi olennainen asia lähiruuassa on se, että tietää ja näkee mistä se ruoka tulee. Lähiruoka koetaan usein tutuksi, läheiseksi ja turvalliseksi, ja sen ymmärrän täysin. Mikä sen hienompaa, että meillekin tuo viljelijä juurekset ja sipulit suoraan pihaan ja voin olla varma, että laatu on ensiluokkaista. Myös lihaa tulee usein lähiseudun tuottajilta ja tiedän millaisilta pelloilta karja on päivällisensä nauttinut. Sitä voi halutessaan vaikka käydä ihan paikan päällä katsomassa, miten raaka-aineiden valmistaminen toteutuu. Myös palautteen ja toiveiden antaminen suoraan tuottajalle on näin helppoa ja yksinkertaista.

Toinen tärkeä seikka on työllisyys- ja talousvaikutukset, joita ei useinkaan tule siellä kaupan hyllyllä miettineeksi, kun valkkailee otanko tätä vai tuota kurkkua. Tärkeää on tukea nimenomaan paikallista tuotantoa ja työllisyyttä. Kannattaa myös muistaa, että lähituottajan ei aina ole helppoa saada tuotettansa kaupan tiskille myytäväksi ja tästä syystä asiakkailla onkin tärkeä tehtävä kulutustottumuksiensa miettimisessä.

Kolmas eikä suinkaan pienin juttu on tuo kuljetusmatkojen lyhyys. Lähiruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, jolloin ruokaa tuotetaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla ja luonnonvaroja säästyy, sillä tuotteita ei myöskään tarvitse pakata moninkertaisesti pitkiä kuljetusmatkoja ajatellen, eikä tupata täyteen säilöntäaineita. Lyhyistä kuljetuksista on myös se hyöty, että tuotteet säilyvät tuoreempina ja ravintoarvoiltaan rikkaampina. Lähiruoka myös elää vuodenaikojen mukaan ja tarjoaa paikallisille juuri sitä ruokaa, mitä kyseisen alueen ruokaperinteet edustavat.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.