Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Koti-illan ainesosaset

Järkkäilen valokuvia uuteen uskoon ja lainapojan laskujen mukaan uusia albumeita on 80, minä tosin saan vain 20, mutta on siinäkin hommaa. Eilen laiton hääkuvat uuteen järjestykseen ja totesin, että melkein 30 yhteisen vuoden jälkeen tahdon enemmän kuin koskaan. Tekisin aivan samat valinnat, mitä vuosikausia sitten ja se nostatti kiitollisen hymyn huulille. Ehkä rakkauden salaisuus on yhteiset koti-illat, joita vietetään tuon tuosta ja joita suorastaan kaipaa, jos ei vähään aikaan ole yhdessä oltu. Hyvän koti-illan ainekset eivät ole järin vaikeat tai haastavat, meillä ne muotoutuvat hyvinkin usein saman kaavan mukaan. Tärkein asia on siis seura. Ukon lisäksi hyvää seuraa ovat tietysti pojat, lainapoika sekä ystävät, jotka välillä putkahtavat meille koti-iltaa viettämään.

Seuraava tärkeä seikka koti-illan onnistumisessa onkin sitten tunnelma. Sen luomiseen tarvitaan lähes aina himmennettyjä valoja ja kynttilöitä. Sangen kliseistä, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan toimii aina. Kynttilöitä palaakin meillä lähes ympäri vuoden. Hämärissä syksyisissä ja talvisissa koti-illoissa on ihan oma hohtonsa, kun lepattavat liekit valaiset kotia varsin kauniisti, eikä niin haittaa vaikkei kaikki paikat olisikaan ihan viimeisen päälle kunnossa. Tunnelman nostattajana toimii usein myös musiikki ja välillä jopa televisio, josta tällä kertaa yhdessä katsellaan Parmasta ja Kontiota. Aivan mainiota koti-iltaviihdettä. Takassa kun vielä räiskyy kunnon tuli, on olo kotoisa.

Olemme juustojen suurkuluttajia ja siinä sivussa illan kuluessa menee jokunen voileipäkeksi ja viinirypälekin. Läheskään aina koti-ilta ei ole herkuttelua tai ylenmääräistä syömistä, mutta pääosin melkein aina pieni napostelu kruunaa yhdessäolon ja siihen kuuluvat sitten juustot. Minulle hiukan jotain kermaista, Kreiviä, Keisarinnaa tai Salaneuvosta sekä savujuustoa. Ukolle homejuustoja, vanhaa goudaa ja jotain viskijuustoa, chilipaprikaa tai muuta mausteista. Poikien kanssa vietettyihin koti-iltoihin kuuluu ehdottomasti lämpimät leivät, jotka valmistuvat parilan välissä varsin nopeasti ja täyttävät mukavasti vatsan. Poikien kanssa myös pelataan korttia ja keskustellaan varsin miehiseen tyyliin, siinä minulla on vieläkin hiukan opettelemista.

Olennaisena osana kunnon koti-illan viettoon kuuluu tietysti asianmukainen varustus. Villasukat ovat ihan ykkönen ja mummun tai anopin kutomana tietenkin. Minulla sattuu olemaan aikamoinen repertuaari sukkia, joten voin valita eriväriset vaikka joka illalle, olen siis onnenpekka. Lisäksi tunnustan, että omistan plyysipyjaman, jota ilman en ehkä voisi elää, sillä se on niin mukava sekä paksun karvapyjaman, joka taas on niin lämmin, että tarkenee vähän kylmemmälläkin kelillä. Hip hei, näillä varustuksilla päästään sellaisille mukavuusleveleille, että koti-illat ovat yhtä juhlaa vaan. Lisäksi kun soffalta löytyy muutama Lapuan Kankureiden paksu mohairhuopa, joihin voi kääriytyä, on olo pehmoinen ja mukava. Hetken jopa kuvittelee olevansa lähes kuninkaallinen ja huomaa, että elämä on ihanuuksia täynnä.

Kommentit (2)

  1. Merja

    Samat jutut minustakin kuuluu kunnon koti iltaan. Meillä pojat on jo maailmalla mutta ukon ja koirien kanssa kotoillaan☺. Ja käyhän ne pojat välillä miniöitten kanssa niin ne on luksuskoti iltoja

    • sari kalliomaki

      Juu, mitään varsin ihmeellistä ei tarvita, että ihminen on onnellinen ♥

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.