Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Kermainen toffeekahvi – näin lepytät teiniangstin

Normaaliin murkkuikään kuuluu voimakas tunteiden vaihtelu, aivan. Nuori on toisinaan entisen minänsä vastakohta, justiinsa. Nuori linnottautuu omaan maailmaansa ja huoneeseensa, kyllä. Teini aina piikittelee tunnekuohussaan heikkoja kohtiani, totta. Saamme riidan aikaiseksi asiasta kuin asiasta, olen aina kalkkis, aivan. Ja kun äidillä tai isällä kuppi kellahtaa nurin ja tulee huudettua ja raivottua, niin kannattaa lepytellä ja pyytää anteeksi, vaikkei syy itsessä täysin olisikaan. Aikuinen on kuitenkin aikuinen ja siitä se nuorikin oppii. Angstin lepyttäminen ei aina ole laisinkaan helppo homma ja kannattaakin odotella sitä hetkeä kun ei olla niin kovassa tunnekuohussa. Jos ei ole sillä äidillä tai isällä murrosikäisen kanssa helppoa, niin on hyvä muistaa, että helppoa se ei ole myöskään nuorelle.

Mitä enemmän tunteet vaihtelevat, sitä enemmän pitäisi olla sovittuna missä menee raja. Sitä enemmän pitäisi muistaa, että vain omille vanhemmille voi näyttää ne kamalimmat tunteensa ja omille vanhemmille raivoaminen on turvallista. Siinä sitä sitten pikkuhiljaa opitaan mitä voi sanoa ja miten. Kun nuori linnottautuu omien muuriensa taakse, yritä löytää keino keskustella, sitä ne kuitenkin kaipaavat, vaikka törkeät murahdukset muuta kertovatkin. Tutkimusten 3 minuuttia päivässä ei todellakaan riitä viestimään siitä, että rakastetaan ja välitetään ja halutaan tietää missä mennään. Autossa keskusteleminen on yksi parhaista paikoista kunhan muistaa pitää keskustelun rauhallisena. Piikittelevä nuori provosoi, nauttii siitä kun saa toisen raivon partaalle ja myöhemmin harmittelee tekosiaan. Kannattaa siis laskea ainakin sataan ja tilanteen rauhoituttua selittää kerta toisensa jälkeen, miten loukkaavaa sanallinen viestintä voi olla. Opetetaan pukemaan tunteet sanoiksi ja kerrataan käytöstapoja. Kaikista asioista ei kannata riidellä, muutama asia kannattaa olla tiukasti sovittuna ja niistä ei livetä, toisissa kannattaa ja pitää joustaa. On myös hyvä kuunnella rauhassa vaikka olisi itse täysin eri mieltä. Ja kyllä, olemme aivan kalkkiksia nuoren näkövinkkelistä katsottuna ja se on hyvä, niin sen kuuluu ollakin. Ja mikä parhainta, tämä varsin kummallinen vaihe menee ohi ja murrosiän ravistelemista lapsista kuoriutuu aivan mallikkaita nuoria ihmisiä. Voidaan kulkea samalla puolella katua ja käydä yhdessä kaupassa, se on muuten varsin hienoa.

Siihen lepyttelyvaiheeseen sopii hienosti toffeinen kahvi, toisen voi juoda itse ensihätään mielialojensa tasaamiseksi. On vastaaotto sitten mikä tahansa, on jokainen nuori huomiosta kiitollinen ja kahvi sulattaa vihavaiheen, jos ei ihan heti niin pikkuhiljaa kuitenkin. Vaikka ruoka ei olekaan ratkaisu kaikkeen, meillä on leivottu teiniangstin lepyttämiseen pannaria, pullaa, suklaakeksejä ja köyhiä ritareita, lohturuokaa siis. Hyvin on toiminut, suosittelen. (Jos teini ei juo kahvia, tee suklaakaakao)

P.S Minäkään en laita lainkaan pahaksi, jos minua lepytellään lohturuualla, hmm pitääkin varmaan ottaa jostain vähän kierroksia.

Toffeekahvi

Ainekset

3 dl
maitoa
1 dl
kermaa
6 kpl
toffeekarkkeja
0,6 dl
raastettua valkosuklaata
2 kpl
espressoa
1 dl
kermavaahtoa

Tee näin:

Raasta valkosuklaa. Lämmitä kattilassa maito ja kerma, lisää kuuman seoksen joukkoon toffeet ja hauduta niin kauan, että toffeet sulaa. Valmista espresso ja lisää joukkoon valkosuklaaraaste, kaada kahteen lasiin, lisää päälle maito-kermaseos. Koristele kermavaahdolla ja suklaarouheella tai kaakaojauheella.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.