Blogit
Tyrniä ja tyrskyjä

Huhtikuuta

Radiohiljaisuus on päättynyt. Veroimoituksia on kaksin kappalein taputeltu loppuun, arkistoitu ja mapitettu, onneksi. Se sitten vaan jotenkin aina jää viimetippaan ja kuluttaa hermoja. Paperitöiden lomassa on kudottu pojun toivomaa ontelokudetyynyä, joka on päättämistä vaille valmis. Seuraava väri odottaa tekijäänsä, keltaiselle tulee pariksi tumman ruskea. Materiaali on siis ohutta ontelokudosta, paksut pyöröpuikot, 65 silmukkaa ja ainaoikeaa. Juuri sopivan yksinkertaista.

Meillä on Ukon kanssa ollut ilo viime aikoina nauttia pojun tekemästä brunssista. Sillä välin kun käymme tekemässä pitkän aamulenkin, valmistuu munakkaat ja nakit sekä lisukkeet. Hienosti sujuu pojulta jo vihannesten leikkuu ja munakkaaseenkin uppoaa välillä herkullisia lisukkeita, sipulia, tomaattia, homejuustoa tai parmesaania. Eilen poju teki hedelmäsalaattia ja hyvin luonasi sekin. Kuopuksella on kyllä kuopuksen luonne, nyt kun hän on huomannut olevansa korvaamaton lenkiltä palaavien verensokerinlaskuhuuruisten vanhempien kokki, on käsi välillä ojossa pikku palkan saamiseksi. Aina kannattaa yrittää.

Voisko paljon enempää olla kukkia? Valkoinen on niin valloittava. Anopilta on opeteltu parhaat niksit atsalean hoidolle. Kunnon upotuskastelu kerran viikossa niin, että on multa on todella märkä. Kun kukkia on näin paljon hiukan useamminkin, ihan kuivaksi ei missään tapauksessa saa päästää. Eikä myöskään koskaan kastelua niin, että ruukku seisoo vedessä. 

Aprillipäivänä tuli avattua terassikausi Merry Monkissa. Kaunis oli keli, mutta viima varsin kylmä. Äkkiä ne jäätkin sulivat, kun vielä viime viikonloppuna joku rohkea istui pilkillä, tänä viikonloppuna ei enää olisi voinut kuvitellakaan. Lauantain aurinko oli suorastaan huumaava, aurinkopäiviä lisää, kiitos. 

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.