Huh, mikä päivä

 

Toiset päivät vaan ovat parempia kuin toiset ja tämä päivä on ollut ihan super. Sain nimittäin tiedon siitä, että olen päässyt opiskelemaan Valokuvaajan ammattitutkintoa. Hakijoita oli niin paljon, että olin varma ettei ole mitään mahdollisuuksia ja tässä sitä ollaan. Edessä siis puolitoista vuotta uurastusta ja toivottavasti haaveiden täyttymistä. Ruokakuvista tuli hakuprosessissa niin positiivista palautetta, että hymyä riitti pitkään, paljon on silti parannettavaa. Maltan siis tuskin odottaa elokuuta ja uusia tuulia.

 

Tänään on myös tallusteltu Yyterissä, joka oli kesäisen lämmin ja täynnä väkeä. Aurinkoa, makkaraa, hiekkalinnoja, jätskiä, rantalentistä, iloisia riemunkiljahduksia, saippuakuplia, katumaalausta, puujalkakävelyä, saappaan heittoa, veden kantoa, krokettia ja vaikka mitä. Kesä on ihan parasta ja kesällä kannattaakin ehdottomasti tehdä Meri-Porin kierros, päivä Yyterissä ja toinen Reposaaressa. Kermakuorrutus tälle päivälle oli pikkuinen Elsa, joka vieraili meillä ensimmäistä kertaa. Miten onkaan pienet ihmiset suloisia. Raparperimuffinit ja sämpylät tekivät illan aikana kauppansa ja muffiniohjeen laitan teille huomenissa, nyt menen lopettamaan aloitetut puutarhahommat ja suuntaan kiitollisena kohti sänkyä. Pieni ponnistus vielä ja ollaan lomatunnelmissa.

 

 

 

P.S Kun hyvät ystävät kuljeskelette kesän aikana pitkin ja poikin, niin kerätkää roskanne roskiin, kiitos. Pysyy ympäristö paljon mukavamman näköisenä, eikä tarvitse varoa joka askeleella.

 

 

Kommentit (10)
  1. Maku_Jasmin
    1.6.2016, 06:14

    Oi, paljon onnea opiskelupaikasta! <3

  2. Teresa Maria
    1.6.2016, 18:00

    On ollut hieno nauttia upeista kuvistasi, joten eiköhän tuo opiskelu ole sinulle piece of cake… 🙂 Luonnon roskaaminen on tosiaan raivostuttavaa. Minulla on tapana kerätä kulkeissamme muiden jättämiä roskia. Aina en muista ottaa keräyspussia mukaan, joten toisinaan taskuni pullottavat jo alkumatkasta, ikävä kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *