Blogit
Teini talossa

Nyyh

Näin oli koulun kevätjuhla. Kaikki lapset pääsivät luokaltaan ja veiläpä oikein hyvin numeroin – se keskimmäinenkin jonka mielestä koulukirjat ovat suoraan saatanasta, pärjäsi lopulta ihan kohtuullisesti. Tytär sai hymytyttöpatsaan, mutta oli selvästi laiskotellut, koska keskiarvo laski ja oli enää 9.65.
Surkeaa. Mitä siitäkin mahtaa tulla? Katuojaan päätyy, sieltä hulevesien mukana Saaristomerelle, joka on niin saastunut, ettei siellä kauan pysy hengissä…

Me vanhemmat sen sijaan olemme hiukan kiusaantuneita tästä lomasta. Lukukauden aikana on kivempaa, kun ei tarvitse tehdä lounasta, ja lapset ovat edes sen neljä tuntia päivässä muualla. Itse olen ratkaissut asian heräämällä kukonlaulun aikaan. Silloin saa olla rauhassa.

Kolikon kääntöpuoli: iltauutistenkin katsominen on vaikeaa, kun haukottelee niin kovasti.

Mutta ehkäpä lomaa tarvitaan siihenkin, että se muistuttaa meille aikuisille vuoden rytmittämisen tärkeydestä. Että pitää olla myös toisenlaisia jaksoja.

Siis sellaisia, jotka eivät ole ihan niin leppoisia kuin normaalisti…

Ei vaiskaan: tänään polkupyöräretkelle paikalliseen käsityöpajaan kymmenen kilsan päähän!
 

PS. Olivat yhdeksännet kevätjuhlat, ja rutiini on selvästi kovettanut sydämiä: kyynelet eivät vuotaneet edes siinä vaiheessa, kun ekaluokkalaiset pyörittivät lavalla kymmenen minuuttia hulavannetta tiukan keskittyneesti.

Kommentit (6)

  1. Susanna

    Tajusittekste? Sori noi kirjoitusvirheet. Sä oot mun idoli, Roope!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *