Blogit
Teini talossa

Kuumeessa

Tuli kylmä. Näin edessäni kolme toimintavaihtoehtoa: 1. Palele. 2. Laita enemmän pattereita päälle. 3. Lämmitä leivinuuni.

Onneksi juuri silloin Johdatus korkeakouluopintoihin –kurssin ansiosta keksin että on neljäskin vaihtoehto eli synttärilahjaksi aikoinaan saamani (Sarin kutoma) nilkkoihin saakka ulottuva superlampaanvillasta (Teräsmiehen elukka) kudottu maailman lämpimin villatakki. Sen sisällä on niin lämmin, että siellä säilytetään myös Suomen terästeollisuutta ajatuksella, että jos se vaikka lämpölaajenisi kansainvälisille raaka-ainemarkkinoille.

Hämmästyttävää muuten, kuinka nopeasti voi joutua kerronnallisille sivupoluille Suomen terästeollisuuteen, vaikka piti puhua villatakista. Koko ajan tarttis olla joku kustannustoimittaja pitämässä kädestä kiinni ja huutamassa, että fokusoi, ääliö, fokusoi!

Asiaan. Kylmä. Villatakki. Muu perhe tietenkin tulisi kärsimään edelleen kylmästä, vaan minäpä vähät välitin. Buahhaahhaahhaaaaaa nauroin ja pukeuduin tähän ihmevaatteeseen. Kärsikööt.

Valitettavasti sitten kävi ilmi ettei kellään muulla ollut kylmä, ei talollakaan, ja että kylmyys johtuikin inhan luonteen aiheuttamasta kuumetaudista, eikä siihen auta edes maailman paras villatakki. Näin paha sai jälleen palkkansa ja joka toiselle kuoppaa kaivoi, se itse siihen lankesi ja tikullakin silmään pistettiin. Köh. Toisaalta tässä on nyt pitkästä aikaa melko hottis (37,6 astetta).

Koska näin ollen en luultavasti enää näe huomista pyydän, että sydämeni haudataan Wounded Kneehen tai, jos se on helpompaa, Liedon Kirkonkulman vanhalle hernepellolle. Muistolaattaan värssy ”Ei vaivaa hänt enäs / se herne nenäs".
 

Kommentit (3)

  1. Jaana

    Liikuttavan hieno värssy! Jokunen viikko takaperin pohdiskeltiin erään ystäväni kanssa antaumuksella, mitä meidän hautakivissämme lukisi tänään. Lopulta päätettiin siirtää kuolemiamme hamaan huomiseen mairittelevien mainintojen puutteen vuoksi… Syvämietteinen filosofiamme ei tosin saanut alkuaan kuumeesta vaan käynnistäni vanhalla hautausmaalla, jossa kivi kertoo paljon enemmän edesmenneestä alla huilaajasta kuin nykyiset hautakivet tapaavat kertoa, ja minustahan on sairaan hauska kuvitella, millaisen elämän ”Talollinen Pekka P. Pukki” onkaan omana aikanaan elänyt. Todennäköisesti sinäkään et tautiisi kupsahda, mutta jos näin onnettomasti käy, niin hyvästi ny sitten kuomaseni… ja sitä ennen pikaista paranemista…niin kuumeesta kuin itsesäälissä rypemisestäkin…

  2. roope

    Emmää ny näköjään tosiaan kaikesta huolimatta kuallukkaa. Olen ihan samaa mieltä noista hautakiviasoista, olisi kivaa jos niissä olisi jotain, edes vähän. Siinähän saisi sitten elämänkin mukavasti kulumaan kun miettisisi, mikä se kaikkein oleellisin lause olisi!

  3. Torey

    ”Ei vaivaa hänt enäs / se herne nenäs”.

    Hahaha, tarjosit hyvät naurut!

    Blogia jo hetken lukeneena päätin alkaa hissuksiin lukemaan blogiasi ihan alusta, jotta on sitten ihan perillä kaikesta. Tähän asti nyt päästy! 😀

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *