Blogit
Teini talossa

Googlettamaan!

Tein yhtä lehtijuttua ja piti tarkastaa siihen haastateltavan titteli. Sehän käy yleensä helpoimmin googlettamalla. Kirjoitin sitten kaverin nimen ja ensimmäisten hakusosumien joukossa oli hänen nimensä ja otsikko ”Lapsiin kohdistuneet rikokset”.

En tiedä oliko kyse edes samasta tyypistä, mutta hetken siinä tuli ihmeteltyä, että mitä hittoa. Kun sitten kävin tarkastamassa, mistä oli kyse, niin sivu oli itse asiassa adressi, jossa ajettiin lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistusten koventamista ja niiden vanhenemisaikojen pidentämistä. Eli siis ihan oltiin täysipäisesti liikkeellä, vaikka aluksi muuta luuli.

Asia alkoi hieman vaivaamaan, sillä tein itse hiljan yhtä työtarjousta, johon laitoin saatteeseen, että googlettakaa nimelläni niin saatte jonkinlaisen kuvan, mitä olen puuhaillut. Meinaan vaan, että jos siellä ensimmäinen osuma olisi ”Lapsiin kohdistuneet rikokset” – vaikka vain ao. adressissa – niin ei sitä kai voisi kutsua mahtavan ensivaikutelman luomiseksi. En nimittäin käynyt edes tarkastamassa, mitä tuloksia nimeni haulla tulee. Mitä jos sieltä tulee jonkun entisen tyttöystävän julkaisema vuonna 1983 lähettämäni rakkauskirje? Tai jos lapset ovat laittaneet facebookin kuvia työasustani (aamutakki ja reinot). Tai jos siellä on kuvia viime viikonlopun häistä joisssa olimme – minulla oli puku päällä (menee katu-uskottavuus).

Huhhuh.

Yritykset ovat tietenkin ymmärtäneet nämä ongelmat jo aikoja sitten ja näkevät suunnattomasti vaivaa sen eteen, että hakutulosten kärkipäässä olisi sellaisia osumia, jollaisia he haluavat. Kohta varmaan yksityistenkin ihmisten täyttyy ryhtyä samaan, elleivät jo ole ryhtyneet.

PS. Nyt kävin tarkastamassa. Mitään edellämainituista ei ollut.
 

Kommentit (2)

  1. Muori

    Hyvä ettei sentään katu-uskottavuutesi mennyt. Jännän paljon sieltä kyllä noin muuten itse kenestäkin tavaraa tuntuu löytyvän. Joskus olen käynyt vilkaisemassa mitä google minusta tietää, ja todennut sen tietävän sellaistakin josta en itse ole kuullutkaan. Ei onneksi mitään maailmaa kaatavaa, mutta jos esim. nimesi on ollut jossain kummallisessa ja vähäpätöisessä yhteydessä esillä ja vaikka miten pienellä präntillä Perähikiän Sanomissa, niin google tietää kyllä tämän – itse välttämättä et, ellei mummosi asu Perähikiällä ja informoi…

  2. Roope Lipasti

    MInä löysin muuten googlesta yhden kirjoitukseni opiskeluajalta – siinä tuli vähän sellainen olo kuin olisi tekemässä arkeologisia tutkimuksia!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *