Syreenisade
Syreenisade

Oksanpätkällä virpova ämpäripää

Olin vähällä unohtaa koko palmusunnuntain, koska en törmännyt kiireiden takia yhteenkään lapsivihamieliseen väittelyyn virpomiseen liittyen, eikä hyisen ilman takia tullut mieleenkään, että pääsiäinen olisi jo ovella. Minun täytyi käydä hölmistyneenä ihan katsomassa erikseen, eikö asiasta ole lukuisia taisteluja eri puolilla sosiaalista mediaa, mutta siellähän ne vakioaiheet taas pyörivät: Taas on se aika vuodesta, kun aikuiset nyrpistelevät somessa kilpaa lasten huonoille virpomisvitsoille, puvuille, väärin sanotuille loruille ja pajunkissojen puuttumiselle tai ihan koko virpomiselle, jota ei olla tarkkaan tuttujen kanssa sovittu kellonaikoja myöten (vaikka sekin oli joillekin todella inhottavaa). Moni kommentoikin äkäisesti, kuinka ottaa patterit pois ovikellosta, ja kirosanojen saattelemana muistuttaa, mitä mieltä hän on ylipäätään lapsista. Jotkut sallivat sentään ne lapset, joilla on asianmukaiset puvut päällä, mutta muistavat mainita, ettei surkeasti koristelluilla oksilla saa kuin tuhahduksen ja oven pamauksen.

Omat pääsiäisteemaan sopivasti puetut lapseni virpoivat koristelluilla oksillaan, mutta syy asianmukaiseen varustukseen on selvä: vanhempien ohjeistus. Muistutin, että kasvoihin kuuluu vielä laittaa maalaukset, pupukorvien lisäksi pukeudutaan muutoinkin teemaan sopivasti, oksiin laitetaan enemmänkin kuin yhdenvärisiä koristeita ja loru sanotaan tietyllä tavalla – muistetaan sanoa kiitos, katsotaan silmiin ja toivotetaan vielä hyvät pääsiäiset perään. Täydellisesti se ei tietenkään jännityksessä mennyt meidänkään laumalla, mutta ainakin sinne päin. Teemaan sopivista asuista, oksista ja sanoista huolimatta meidän lasten tarkoitusperät eivät olleet sen jalompia kuin niillä ämpäripäisillä risuvirpojilla, joista somessa kilpaillaan siitä, kuka saa sanottua vihamielisimmät adjektiivit näistä lapsista. Päätavoite kaiken sen pukemisen innon, jännityksen ja koristelun lisäksi on kuitenkin saada kori täydeltä karkkia – aivan kuten sillä ämpäripäälläkin, joka heilutti yksisulkaista oksanpätkäänsä katsoen himoiten kädessäni olevaa karkkikulhoa.

Voihan olla, että niillä surkeiden oksien lapsilla on vain kaverilla vieraillessa juolahtanut yhtäkkiä mieleen, että koska muut virpojat viipottavat ulkona karkkikorit kourassa, hekin päättävät vanhempien tietämättä ryhtyä siihen, tai sitten se surullisempi syy: ketään ei kiinnosta auttaa virpomiseen valmistautumisessa. Jos syy on jälkimmäinen, olisi minulta aika sydämetöntä jättää nuo lapset ilman palkkiota. Jos syy on ensimmäinen, niin häviänkö siinä ihan kamalasti, jos annan virpomispalkan heillekin. Vaikka minua jonain pääsiäisenä ärsyttäisikin ovikellon pimputus, vauvan herääminen siihen ravaamiseen ja oman karkkikulhon hupeneminen, kokisin itseni aika idiootiksi, jos olisin osasyyllinen lapsivihan lisääntymiseen somessa sen sijaan, että kestäisin sen yhden kauhistuttavan päivän, kun pienet lapset ovat innoissaan pimpottamassa ovella.

En tiedä, tuntuuko teistä, mutta minusta virpojien määrä on vähentynyt omasta lapsuudestani, enkä yhtään ihmettele, kun luen asennevikaisten kirjoituksia ihan niitä tavallisiakin virpojia kohtaan. Asuin alueella, jossa ei asu kauheasti lapsia, ja silti pieniä noitia, pupuja ja niitä ”surkeasti puettuja” suhaili edestakaisin taloja. Nyt saa odotella, tuleeko ketään ja saanko maljakkoon niitä söpöjä räpellyksiä, koristeettomia oksanpätkiä, joihin lisään pari sulkaa itse, lähes kuiskaten pihistyjä väärin sanottuja loruja ja tuleeko oven taaksen lapsia, jotka ovat pukeneet vain kaulahuivin päähänsä.

Ovea ei tietenkään ole mikään pakko avata, mutta olen joka kerta hieman yllättynyt siitä, miten paljon se pikkusieluinen valitus pienten lasten loruleikistä kestää niinkin hyvin päivänvaloa tai tarkemmin sanottuna – sinivaloa.

Noh… kurkistus someen riitti minulle hyvin, yhtäkään kommenttia en sen pidemmin jaksanut lukea, koska samat kiukuttelut kiertävät vuodesta toiseen. Nautimme lasten kanssa ihanasta päivästä täysillä kierrellen taloja, syöden pizzaa, pyöräillen ja touhuten. Minun piti tänään tehdä koe, vähän töitä ja suursiivous, mutta olen jo nyt niin poikki, että taidan päiväunien jälkeen tehdä vain yhden aivan pakollisen verkkotentin pois alta, ja suunnata sen jälkeen saunaan. Saimme pienimmälle hoitokuviotkin nyt järjestymään, eikä minun tarvi enää hoitaa asioita ”jossain välissä”, kuten olen tottunut – mikä helpotus!

Näillä kulmilla aika ystävällistä ja selkeästi vähän vanhempaa porukkaa. Oksia haluttiin monella ovella vain yksi, vaikka puolessa välissä melkein toivoin, että ovilla otettaisi vastaan kaikki oksat ja saisimme ne edes joskus loppumaan! 😀

Pieni tyttö ei osallistunut vielä virpomiseen ihan täysillä, mutta sai onneksi maskottipalkkioksi napattua salaa keksin jonkun lapsen korista…

Nauttikkaa pääsiäisestä hyväntuulisina!

Kommentit (6)

  1. Nimetön

    Sunko mielestä kaikkien pitäisi tykätä lapsista?

    • Pauliina Niska

      No en oikeastaan ajattele, että kenenkään pitäisi erityisesti tykätä yhtään kenestäkään, vihatkoon vaikka mummoja, nuoria miehiä tai keski-ikäisiä punatukkaisia naisia, mutta sen huutelu julkisesti somessa kertoo mielestäni jostain muusta, kuin punatukkaisten keski-ikäisten naisten ongelmista. Miksi sitä ihmisvihaa pitäisi huudella netissä sen sijaan, että katselisi peiliin ja kysyisi itseltään, mistä kenkä oikeasti puristaa. Jos ei koe itseään luontevaksi lasten, mummojen tai miesten seurassa, olisi hyvä muistaa kuitenkin se tosiasia, että he kuuluvat tähän yhteiskuntaan ihan yhtä paljon ja tärkeällä tavalla, kuin sinäkin, ja vain koittaa elää sovussa solvaamatta mitään tiettyä ikäryhmää missään. Ei se ainakaan edistä yhtään mitään hyvään suuntaan.

  2. lapset on lapsia

    Hyvin kirjoitettu ja täysin samaa mieltä.

    • Pauliina Niska

      Kiitos. 🙂

  3. Päivi

    Erittäin hyvä kirjoitus sinulta. Oikein hyvää kevättä koko perheelle.

    • Pauliina Niska

      Kiitos samoin!! 🙂 <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.