Blogit
Pihkala

MÖKKITUNNELMIA

Viime päivät ovat olleet vähän epävakaisempia, tuuli on yltynyt ja reippaita sadekuurojakin tullut vähän väliä. Ilma on täällä mökkiseudulla jo selvästi syksyisempää, mutta eipä tämä ole oikeastaan haitannut. Sadepäivinä on tunnelmoitu enimmäkseen sisällä, kokkailtu ja leivottu, toki ulos järvellekin on uskaltauduttu paksuun vilttiin kietoutuneena. 
Olen innostunut leipomaan ja pyöräytellyt lähimetsän antimista kaikenlaista aina brita-kakusta mustikkapiirakoihin. Eipä muuten ole ihan helppo nakki leipoa mökkikeittiöstä löytyvillä muutamilla välineillä, varsinkin tuo brita-kakun marenki ei oikein ottanut onnistuakseen käsipelillä vatkaten. Mutta mitäs sen niin väliä, hyvää oli ja sehän on pääasia.
Vuokrasimme eilen veneen ja kävimme patikoimassa kympin lenkin Linnansaaren kansallispuistossa, aivan ihana paikka. Linnansaari sijaitsee Saimaan parhailla norppavesillä, mutta harmi kyllä yhtään norppaa ei näkynyt lähimaillakaan. Vanhat aarniometsät ja sammaleiset kalliot olivat kuitenkin tosi upeita, puhumattakaan saarelta avautuvista huikeista näköaloista yli Saimaan. Käykää ihmiset, jos suinkin Haukiveden seuduilla liikutte.
Huomenna lähdetäänkin jo kotiinpäin, meinattiin koukata vielä maisemareittiä ainakin Mikkelin läpi ja Päijänteen rantoja pitkin. Palaillaan taas!
Some pictures from the cottage. It´s turning colder but luckily we have loads of blankets – and red wine.

Kommentit (4)

  1. kauniitneliot

    Meidän suvulla on mökki tuolla Linnasaaren lähistöllä ja se on kyllä kaunista seutua. Punaviiniä laiturilla näyttää hyvälle idealle, suunnataan viikonloppuna mökille mekin eli ehkäpä siellä voisi lasillisen nauttia terassilla!
    – Mirka

    • maija

      Oi, sinä onnekas! Aivan upeaa seutua tuolla, maisemat todella kauniit ja se kaikkialla vallitseva hiljaisuus oli jotain todella rauhoittavaa. Kyllä sielu lepäsi!

      Juuh, tuo idea todettiin oikein hyväksi, ilmat ovat olleet jo sen verran kirpeitä, että pieni lämmike terassilla oli ihan paikallaan. 😉

  2. Villis

    Kauniiden kuviesi myötä heräsi kaipuu Itä-Suomeen, jossa elimme melko pitkään! Paluumuuttajina Keski-Suomeen huomaa eron maisemissa. Kaunista täälläkin synnyinseudulla, runsaine vesistöineen, mutta nuo huikeat kalliot ja kansallispuistot ovat kyllä jääneet lähtemättömänä mieliimme! Norppaa emme mekään koskaan melontaretkillämme onnistuneet näkemään, mutta sen kyttääminen hiljaisuudessa oli ihan oma elämänsä! Kulttuuririkasta paluumatkaa ja mukavaa viikonloppua koti-Suomeen!

    • maija

      Kyllä tuo maasto tosiaan oli ihan erilaista, me Varsinais-Suomeen tottuneina huomattiin myös heti ero. Luonto oli jotenkin paljon monimuotoisempaa, juurikin niitä upeita kallioita ja vesistöjä, sankkaa metsää ja kumpuilevaa maastoa. Ja se ihana hiljaisuus kaikkialla. Todella kaunista seutua!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *