LATTIOISTA

Olen viime aikoina pyöritellyt mielessäni lattia-asioita. Lankkulattiat ovat ihania, mutta niissä on yksi pirullinen puoli – pintakäsittelyn päättäminen. Maalattu lattia on aina yhtä toimiva, raikas ja ajaton vaihtoehto, mutta maali – luonnollisestikin – peittää alleen puun hienot syykuviot ja puun tunnelman.  Erilaisilla öljy-, petsi- tai lipeäkäsittelyllä saa taas puun lämmön näkyviin, mutta sävyvaihtoehdot ja erilaiset pinnat tuntuvat olevan vähintäänkin loputon suo.
Nämä kuvat ovat edellisen talomme yläkerrasta, niin kuin varmasti moni muistaakin. Siellä pohdin pitkään lattian pintakäsittelyä, ja päädyin lopulta valkoiseen maaliin. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki se vääntäminen oli aivan turhaa, valkoinen oli ehdottomasti se oikea ratkaisu tilaan. Kokovalkoisena tila pääsi parhaiten oikeuksiinsa, valo kulki ja avaruus korostui tuolla hienosti. Ja tuskinpa läikikäs vanha mäntylattia olisi ollutkaan kovin edukseen kuultovalkaistuna… Puhtaanapitoa en kokenut sen haastavammaksi kuin yleisestikään, toki villakoirat näkyivät valkoisessa pinnassa helpommin, mutta yhtä lailla ne katosivat imuriin tässäkin tapauksessa. Betolux pysyi siistinä eikä tummia jälkiäkään juuri syntynyt – ja jos syntyi, ne lähtivät yleensä pyyhkimällä pois.
Uuteen taloon meillä on tulossa myös lankkulattiat, tällä kertaa vähäoksaista kuusta. Se mikä toimi rajatussa yläkerrassa, ei välttämättä toimi suuressa talossa; nyt tuntuukin, että kaipaan lattioilta vähän enemmän lämpöä. Olen tutkaillut eri vaihtoehtoja öljyn, lipeän, suovan ja viimeisenä kalkinkin puolelta (kiitos vaan lukijalle vinkistä), ja niin kuin taisin aiemminkin jo todeta, kyllä me lipeään nyt käännytään. Lipeäkäsittely vaatii toki useampia käsittelykertoja, mutta toisaalta se vaikuttaa myös olevan aika kestävää sorttia: lipeä ”polttaa” puun pinnan niin, ettei kellastumista juuri tapahdu, pintaan levitettävä öljy puolestaan suojaa lattiaa kulumiselta, lialta ja kosteudelta. Lattialankut pitäisi laittaa jo ihan lähiaikoina tilaukseen, jotta ne ennättävät asettua tarpeeksi kauan huonetiloissa ennen varsinaista asennusta, lattiajutuista (kuten muistakin pintakäsittelyistä) tulossa siis paljon juttua tässä lähiaikoina.
Suosittelen aiheesta kiinnostuneita kurkkaamaan vuosia vanhaan postaukseeni, jossa pohditaan tuon yllä olevan yläkerran lattian kohtaloa. Kommenteissa löytyy paitsi mielipiteitä puolesta ja vastaan, myös hyviä käyttökokemuksia ja vinkkejä erilasista käsittelyaineista. Vuodet vierivät, mutta saman dilemman äärellä ollaan edelleen. Näin se vaan menee, heh.
Miten te olette käsitelleet puulattianne?
Kommentit (15)
  1. Pilviraitti
    28.1.2016, 20:11

    Me asennettiin vinttiin uusi puulattia ja käsiteltiin lipeällä. Meillä riitti kertakäsittely, kun haluttiin lattiasta vaalea, mutta ei täysin valkoista. Lopuksi pinta öljyttiin. Oli mielestäni helppo ja nopea tapa käsitellä lattia.

    1. Kiitos vinkistä ja linkistä, teillä on kyllä tosi kaunis lattia. Hiukan minua mietityttää lipeän kestävyys, sillä meillä sitä tulisi koko taloon, myös eteiseen ja esim. keittiöön. Kuistille toki sitten ihan maalattu betonilattia, joka auttaa vähän asiaa eteisen suhteen. Mutta ehkä täytyy vain olla huolellinen kenkien kanssa, suojata kriittisin kohta matolla ja toisaalta ottaa se asenne, että vanhan talon lattian ei tarvitse olla niin justiinsa…

  2. Meillä vanha mäntylattia hiottiin, käsiteltiin lipeällä ja sen jälkeen Osmo colorin öljyvahalla. Lopputulokseen olemme todella tyytyväisiä, lattia on ollut helppohoitoinen jopa lapsiperheessämme. Lopputulos on hyvin vaalea ja pinta silkkimäinen.

    1. Kuulostaa hyvältä, niin tuo pinnan silkkimäisyys kuin etenkin sen helppohoitoisuuskin. Juuri sitä hiukan mietinkin esimerkiksi eteisen osalta, kuinka lipeöity lattia kestää kulkemiset ja mahdolliset sisälle kulkeutuneet kurat ja hiekat. Kuisti toki meillä välissä, johon suurin osa moskasta toivottavasti stoppaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *