![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttu-1-v.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Kerttu-koiran kuulumisia seuraillaan useinkin Instagram-tilini<\/a> Story-osiossa, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogissa koira on harvakseltaan p\u00e4\u00e4osassa – vaikkakin t\u00e4m\u00e4 innokas apuri photobombaa itsens\u00e4 usein valokuviin ja kurkistelee milloin mist\u00e4kin kulmasta.<\/em> Kertun kuulumisia kysell\u00e4\u00e4n ja niist\u00e4 tyk\u00e4t\u00e4\u00e4n aina kovasti, joten ajattelin kirjoitella nyt muutaman sanan siit\u00e4, miten meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 uudessa kodissa mennyt. Kodin vaihto kun on lemmikillekin iso muutos, joka ei aina suju ihan helposti. Uuteen kotiin sopeutuminen ottaa aikansa, ja meill\u00e4k\u00e4\u00e4n sopeutumisvaikeuksilta ei olla t\u00e4ysin v\u00e4ltytty. Nyt kuitenkin menee jo kivasti ja talosta on tullut koti jo koirankin mielest\u00e4 – tai n\u00e4in ainakin uskaltaisin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Koiranomistajan kannalta t\u00e4m\u00e4 uusi ymp\u00e4rist\u00f6 on ollut aivan ihana. Lenkkipoluissa ja k\u00e4velyreiteiss\u00e4 on valinnanvaraa, joten aina ei tarvitse kulkea sit\u00e4 yht\u00e4 ja samaa reitti\u00e4. Vieress\u00e4 on my\u00f6s mets\u00e4\u00e4, joka tarjoaa taas ihan omanlaisia virikkeit\u00e4. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, puistojen ja maastoreittien my\u00f6t\u00e4 tassujen alla on paljon muutakin kuin asvalttia. Vasta nyt sit\u00e4 kunnolla tajuaakin, mik\u00e4 ero on omistaa lemmikki kaupungissa tai hieman syrjemm\u00e4ll\u00e4 – on ihan eri filis l\u00e4hte\u00e4 itsekin aamulenkille, kun p\u00e4\u00e4see suoraan rauhalliseen luontoon. Ja Kerttu tietysti nauttii virikkeellisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 silminn\u00e4hden.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 seudulla on my\u00f6s paljon koiria, joista monesta Kerttu onkin saanut jo kavereita. Paras kamu on – tietenkin – melko samaa ik\u00e4luokkaa oleva m\u00e4yr\u00e4koirapoika, jonka kanssa on ihan omat leikit. Er\u00e4\u00e4n kuuliaisen vanhemman koiran kanssa ollaan puolestaan treenailtu vapaana oloa, luokse tuloa ja muita t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja. Pienempi ottaa mallia isommastaan ja isomman koirakaverin kanssa tekemiset sujuvatkin selv\u00e4sti mukavammin. Minusta onkin tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 uuden kodin ymp\u00e4rill\u00e4 on paljon koiria; n\u00e4in sosiaalisuus kehittyy, taidot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja koira ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4kee lajitovereitaan. Ohituksia pit\u00e4isi kyll\u00e4 viel\u00e4 treenata, sill\u00e4 Kerttu on aina v\u00e4h\u00e4n turhankin valmis leikkiin…<\/p>\n Kerttu t\u00e4ytti t\u00e4ss\u00e4 kuussa vuoden. Moni luulee edelleen Kerttua ihan pieneksi pennuksi p\u00f6rr\u00f6isen ilmeens\u00e4 ja pentumaisen innokkuutensa ansiosta. Toki yksivuotias koira viel\u00e4 pieni onkin, mutta Kerttu on kyll\u00e4 minusta erityisen leikkis\u00e4 tapaus. Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 piirre ei i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kokonaan katoa…<\/em><\/p>\n Kerttu on tottunut kaupungin \u00e4\u00e4niin ja vilskeeseen, eik\u00e4 esimerkiksi koskaan vanhassa kodissa vahtinut tai haukkunut kerrostalon \u00e4\u00e4ni\u00e4. Nyt vahtivietti on selv\u00e4sti nostanut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, toki t\u00e4m\u00e4 voi johtua my\u00f6s ihan yleisest\u00e4 kasvamisesta pennusta aikuisemmaksi. Ensimm\u00e4iset viikot koira oli selke\u00e4sti j\u00e4nnittynyt uusista \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja haukahteli milloin mit\u00e4kin kolahdusta. Nyt tilanne on jo rauhoittunut jonkin verran, mutta \u00e4killisist\u00e4 oven kolauksista ilmoitetaan edelleen ja toisinaan juostaan ovelle asti. Pient\u00e4 j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4 on siis edelleenkin havaittavissa, joka toivottavasti karsiutuu viel\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 pois.<\/p>\n Kertusta on my\u00f6s muuton j\u00e4lkeen tullut varsinainen sylikoira, ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin on osaltaan jonkinlaista j\u00e4nnityst\u00e4 tai turvattomuuden tuntua. Ennenkin koira on ollut ihmisl\u00e4heinen, mutta nyky\u00e4\u00e4n k\u00f6ny\u00e4\u00e4 ihan kylkeen kiinni, nukkuisikin kainalossa jos s\u00e4nkyyn p\u00e4\u00e4sisi. Aamut aloitetaan ja illat lopetetaan ihan vieretysten sohvalla, siin\u00e4 on paras paikka olla. Yksinolon opettelun aloitin ik\u00e4\u00e4n kuin alusta, ihan pienist\u00e4 hetkist\u00e4 joita kasvatin hiljalleen pidemm\u00e4ksi. Ensimm\u00e4isen pidemm\u00e4n yksinolokerran seurauksena oli p\u00e4\u00e4lle laitettu telkkari, pureskeltu kaukos\u00e4\u00e4din ja olohuoneeseen raahattu lenkkari, mutta sen j\u00e4lkeen yksinolokin on sujunut jo rauhallisesti. Ja min\u00e4 olen muistanut piilottaa irralliset esineet ja rajata koiran oleskelualueen hieman pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n Yl\u00e4kerran portaita Kerttu ei uskalla kulkea, enk\u00e4 siihen halua rohkaistakaan. Portaat ovat pienelle koiralle jyrk\u00e4t ja liukkaat, eik\u00e4 m\u00e4yr\u00e4koiran geenit muutenkaan suosi portaissa kulkemista. Niinp\u00e4 kerrosten v\u00e4lill\u00e4 kuljetaan sylikyydill\u00e4, joka kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on toisinaan hiukan hankalaa. Jossain vaiheessa portaikkoakin on tarkoitus entrata, ja olenkin pohtinut pit\u00e4isik\u00f6 siihen asentaa kapea sisaltyyppinen matto. N\u00e4in ainakin askel pit\u00e4isi tassun alla, eik\u00e4 liukastumisia sattuisi. Ulko-oven edess\u00e4 olevat muutamat askelmat eiv\u00e4t puolestaan aiheuta ongelmia, ja muutenkin ponnahdusvoima on selke\u00e4sti kasvanut. Sohvalle hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n tuosta noin vain ja ulkona kiipeill\u00e4\u00e4n jos mink\u00e4laisten esteiden yli. Hassua, miten yht\u00e4kki\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin taito kehittyi.<\/p>\n Pahanteossakin Kerttu on kunnostautunut ja j\u00e4rsinyt v\u00e4h\u00e4n kaikenlaista. En osaa sanoa, johtuuko t\u00e4m\u00e4 muuton aiheuttamasta stressist\u00e4, puhtaasta tekemisen puutteesta vai onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain enemm\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 paikkoja, joita t\u00e4ytyy tutkia – veikkaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4. Erityisen mielenkiintoisiksi ovat osoittautuneet yl\u00e4kerran tukiparrut ja kaikki muuton j\u00e4ljilt\u00e4 irrallaan seilaavat asiat. Suuremmilta remonttikatastrofeilta on kuitenkin viel\u00e4 v\u00e4ltytty, vaikka pari kertaa utelias nen\u00e4 onkin k\u00e4ynyt aika l\u00e4hell\u00e4 maalipurkkia…<\/p>\n Takan vieress\u00e4 oleva talja on sohvan ohella alakerran lempipaikkoja, ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kerttu puolestaan nukkuu s\u00e4ngyn alla tai oman tyynyns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Minun on pit\u00e4nyt hankkia jonkinlainen laidallinen peti edellisen j\u00e4\u00e4ty\u00e4 pieneksi jo kauan aikaa sitten, mutta tuumasin, ett\u00e4 alkuun uudessa kodissa on hyv\u00e4 olla vanha tuttu nukkumapaikka. Vinkkej\u00e4 kivoista ja kahisemattomista pedeist\u00e4 otetaan kuitenkin vastaan – ehk\u00e4 t\u00e4llainen l\u00f6ytyy sitten vaikka pukinkontista. Olen hiukan silm\u00e4illyt Kind for Dogsin<\/a> tuotteita, heill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 petien lis\u00e4ksi olevan kaikenlaista muutakin kivaa koiratavaraa. Mielell\u00e4ni tuen my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 ostoksissani pieni\u00e4 kotimaisia yrityksi\u00e4 ja valitsen silm\u00e4\u00e4n sopivia juttuja, jos mahdollista. N\u00e4in yleisesti nukkumisen tai sy\u00f6misen puolesta ei ole kuitenkaan ollut suuria muutoksia, ruoka ja unet maistuvat siin\u00e4 miss\u00e4 ennenkin ja se on hyv\u00e4 se.<\/p>\n Uuden kodin sisustuksessakin koira t\u00e4ytyy toki ottaa huomioon, ja itse olen pyrkinyt valitsemaan etenkin helppohoitoisia, kest\u00e4vi\u00e4 ja mielell\u00e4\u00e4n pest\u00e4vi\u00e4 materiaaleja. Valkoisen sohvankin kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lliset ovat helposti pest\u00e4viss\u00e4. Usein my\u00f6s pid\u00e4n pient\u00e4 viltti\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suojana. Toki pesuv\u00e4li on tiuhentunut sitten koirattomien aikojen, mutta istuintyynypussien peseminen on lopulta aika pieni vaiva. Ja juuri muutahan sohvassa ei likaannukaan. Hapsulliset matot olen karsinut pois, samoin kuin tekstiilit joista irtoaa helposti n\u00f6yht\u00e4\u00e4 tai kuituja. Ne ovat t\u00e4lle pentumieliselle viel\u00e4 liian suuri houkutus.<\/p>\n —<\/p>\n Mutta sellaisia koirakuulumisia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 – vaikka uusi koti on aina j\u00e4nn\u00e4 juttu, on kaiken kaikkiaan t\u00e4h\u00e4n kotiin sopeutuminen sujunut kuitenkin valtavan hyvin. T\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 vierell\u00e4 on omat ihmiset ja tutut rutiinit. Onko teill\u00e4 el\u00e4imien kanssa muuttaminen sujunut helposti vai haastavasti?<\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttumetsacc88ssacc88.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttusohva3.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttusohva-1.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttu-ja-imuri.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/20\/2020\/10\/kerttu-sohvalla.jpg\")
<\/p>\nLue my\u00f6s:<\/h3>\n