Voihan aromipesä

Tästä on jo muutama viikko aikaa, kun tapahtui suuri hämmennys. Ja ei siis sillä, etteikö koko ajan olisi tavalla tai toisella hämmentynyt olo. Tämä suuri hämmennys johtui siitä, että postin tyyppi soitteli ovikelloa ja ojensi hämmentyneelle (päivän sana selkeästi tämä) Antille Aromipesän. Siitäkös se riemu repesi, kun ei tällaista osannut odottaa. Kukapa ei muistaisi näitä männävuosien helmiä, joita sai Ostos-TV:ltä tilattua. Ja sivukommenttina, että Ostos-TV tai Tvins, tai mikä ikinä sitten onkaan milläkin kanavalla nykyään, on parasta viihdettä koskaan. Oltiin meilläkin hieman Ostos-TV:n uhreja ja jostain kaappien perukoilta löytyy vieläkin Silverstar-puhdistuslevyt. 

Mutta siis aromipesä. Siitä lähti heti muistot liikkeelle aivoissa. Kaikki ne upeat mainokset ja kokkailut ja se vitsailu. En muistaakseni tunne ketään, joka olisi silloin aikanaan kyseisen tuotteen tilannut, mutta huhuja kuuli aina, että jollakulla tutun tutun tutulla sellainen ehkä olisi. 

Mitä se sitten tekee? No sehän mainosten mukaan säästää aikaa, kun esimerkiksi saa sillä niin kätevästi kypsyksi. Keität ensin niitä kattilassa 5 minuuttia, jonka jälkeen laitat ne aromipesään hautumaan kolmeksi tunniksi ja voilá… valmista tuli! Tässä kohtaa ihmetytti kyllä aina, että eikös ne kananmunat olisi saanut valmiiksi odottamalla vielä toiset 5 minuuttia, kun ne kattilassa kiehuvat? Okei, ehkä tuo oli hieman karrikoitu esimerkki. Mutta monet niistä aromipesän mainoksista silloin muinoin olivat vähän tuollaisia. 

Mika leikki heti aromipesällä ja rupesi säätämään riisipuuroa. Kymmenen minuuttia keitettiin riisiä ja sitten laitettiin aromipesään, jossa sen olisi pitänyt olla… jonkun ajan. Ei muista nyt. Kattila ei kuitenkaan mahtunut aromipesään, joten siinä säädettiin sitten muita vaihtoehtoja. Ja lopulta puuro ei puuroutunut ja niin edelleen. Valmiin puuron pesä olisi varmasti pitänyt mukavasti lämpimänä ja näin sen olisi voinut ottaa vaikka piknikille tai mökille mukaan. Ja saahan siitä hienon koristeen tai säilytysatian. Ruuanlaittovälineenä kaipaamme ehkä enemmän opastusta. Silti… kukapa ei haluaisi omistaa aromipesää!? Tässä kyllä lapsuuden/nuoruuden unelmat toteutuivat ja kaikki tämä tapahtui vielä täysin yllättäen ja pyytämättä, kuten Anneli Jäätteenmäen faksi. Kiitos siis Artekno Oy:lle, joka oli tämän näköjään meillekin lähettänyt. Muutama muukin bloggari oli tainnut olla postituslistalla, kun sosiaalinen media oli kesäkuun loppupuolella täynnä aromipesää. Jos kaipaat noita vanhoja aromipesämainoksia, niin niitä löytyy vielä YouTubesta.