Blogit
Perinneruokaa prkl

Reseptien aarteet -keittokirja tuo omatkin muistot pintaan

Tässä nyt on edessä sellainen kirja, joka sopii tämän blogin teemaan melkolailla täydellisesti. Verna Kaunisto-Feodorowin Reseptien Aarteet, jonka tarjosi Gummerrus, keskittyy klassikkoruokiin, joita siirretään sukupolvelta toiselle. Näinhän se monesti menee ja pitäisikin mennä. Nämä keittokirjat, joiden väliin on leikelty lehdistä hyviksi koettuja, ja monesti myös muokattuja, reseptejä ovat sitä sukupolvien välistä parasta antia. Tietysti parempi on, jos nämä on välitetty uusille sukupolville ihan henkilökohtaisesti ja melkein kädestä pitäen opastaen.

Omakohtaisesti ehkä harmittaa näin jälkeenpäin, että mummen (samassa taloudessa kun oli mummu ja isomummu, niin isomummusta tuli mumme) kanssa tullut hirveästi opeteltua ruuanlaiton saloja. Toki yhdessä teimme ruokaa, kun siellä pienenä olin hoidossa äidin ollessa töissä, mutta osallistuminen ei ollut ehkä ihan sitä luokkaa, mitä se olisi voinut olla. Ja olihan sitä sen verran pieni, ettei niistä opetuksista edes kaikkea muista. Mutta yhdessä tekeminen oli kuitenkin mukavaa.

Verna kertookin alkusanoissaan, että ”reseptien pohtiminen ja vertailu elävien sukulaisten kanssa on ollut omiaan tiivistämään yhteishenkeä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta”. Eikä mikään ihme, sillä ruoka on kuitenkin asia, joka on ainakin perinteisesti ollut kaikille yhteinen. Ehkä kaikki eivät ole osallistuneet aktiivisesti ruuanlaittoon, mutta ruokapöydän ääreen kerääntyminen toivat kuitenkin kaikki saman ruuan ääreen. 

Reseptejä kirjassa on jos jonkinlaisia tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Nimensä puolesta yksi kirjan lemppareistani on lanttuvarkaan lampaanlapapalapata. Sanoppa se nopeasti peräkkäin viisi kertaa niin, ettet sekoile sanoissa. Sitä ei nyt toistaiseksi ole tullut tehtyä, mutta voisi olla ihan hyvä korjata tämä asia mitä pikimmiten. Tällä kertaa kokki teki pikapikaa kirjan mukaan paistetut silakkafileet. Silakat nyt eivät valitettavasti edelleenkään lukeudu lemppareihini, joten itselle monet muut kirjan ruuat toimisivat varmasti paremmin.

Tiedä vaikka jonain päivänä intoutuisi kaivelemaan kaikki mummulasta talteen otetut paperit ja kirjat ja rupeaisi pohtimaan jotain vastaavaa projektia. Kokkihan tätä on jo pohtinut ja siltä puolelta löytyisi enemmän tietotaitoa. Katsotaan. Mutta nyt kuitenkin syvennytään lisää ”Reseptien aarteet – sukupolvelta toiselle” -keittokirjaan ja muistellaan omia kokemuksia myös. Suosittelemme kaikkia tekemään näin ja juttelemaan vaikka heti mummun kanssa näistä asioista, jos se on mahdollista.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *