Perinneruokaa matkailee: Krakova osa 2

Krakovaan mennessä paikasta ei todellakaan ollut oikein minkäänlaisia ennakko-odotuksia. En vain tiennyt mitä pitäisi odottaa. Tällä ehkä on vaikutusta siihen, että kaupunki oli erittäin positiivinen kokemus. Tottakai silläkin on merkitystä minkälaisilla fiiliksillä jonnekin on menossa ja konferenssi ja kollegoiden näkeminen aloitti siis kaiken hyvin.

Kahvilakulttuuri Krakovassa on melko monipuolinen, eikä paikoista siis ole pulaa. Kaikkein näkyvin  ̶  ja ehkä se herkullisin  ̶  on Pijalnie Czekolady Wedel. Wedeliä voisi verrata meidän Fazeriin ja kyseessä on siis melko suklaapitoinen puoti. Löytyy kuumaa kaakaota, herkullisia jälkiruokia sekä konvehteja. Jos on vaikeuksia valita jälkiruokien suhteen, niin kannattaa ottaa niin sanottu maistelulautanen.

Toinen herkullinen tuttavuus oli Cafe Camelot, hieman ranskalaistyylinen kahvila. Tietystikin siis hyvin puolalaisin piirtein kuitenkin. Tämä paikka oli ihanan valoisa. Alakerrassa oli kahvilapuoli ja yläkerrasta löytyi pieni myymälä. Täällä suosittelen nauttimaan paikallista juustokakkua, jossa on vähän reteämpi koostumus ja päällä ihania karamelisoituja appelsiininpaloja.

Jännittävimpia paikkoja puolestaan oli muun muassa Eszeweria, jota ei välttämättä edes tajuasi miksikään baarin tapaiseksi ulkoapäin. Sisäänkäynti on sen verran pieni, että saattaa vallan kävellä ohi. Sisältähän paikka ei ole myöskään millään kristallikruunuilla varustettu vaan kaikki näyttää siltä, että mitään ei ole muutettu vuosikymmeniin. Tuolit, pöydät, sänky(!?) ja kupit ovat kaikki yksittäiskappaleita. Kahta samanlaista kuppia ei tosiaankaan taida baaritiskin takaa löytyä. Ja pöytinä toimivat ainakin yhdessä huoneessa vanhat pöytäompelukoneet. Yksi on pöydällä vielä esimerkkinä.

Alchemia jäi myös selkeästi mieleen. Jälleen hyvin vanha rakennus, jossa sisältöä ei olla liiemmin lähdetty muuttelemaan. Olo on silti jollain tavalla hyvin kotoista ja jonkun kotihan tämä on selkeästi ollutkin. Ehdoton suosikki on tupakointipuolelle (itse en kyllä edes tupakoi) vievä ovi. Kyseessä on nimittäin vaatekaappi. Seinässä on käytännössä vain iso aukko ja sen edessä kaappi, josta puuttuu takaseinä. Olo on kuin Narniaan astuisi, joskin paljon pahanhajuisempaan sellaiseen.

Vielä yksi paikka pitänee mainita ja se on Stainia, eli “talli”. Ei jää kenellekään epäselväksi, että tallit ja hevoset liittyvät jotenkin asiaan, sillä erinäistä hevosiin liittyvää irtaimistoa löytyy seiniltä vaikka kuinka. Muutenhan koko paikka on tyyliltään sekamelskaa ja ainakin tällä reissulla siellä ollessa tuli kohtalaisen jouluinen olo valaistuksen puolesta.

Oluen ystäville juutalaiskorttelin alueelta löytyy Beergallery Kazimierz, josta paikallisoppaideni mukaan löytyy reippaasti toistasataa erilaista olutta. Viitisentoista näistä on hanaoluita ja loput löytyvät pulloista. Koska seurueestamme ei kukaan varsinaisesti ollut olutihmisiä, jäi tämä kokeilematta, mutta tämän jutun julkaisun aikoihin (tai vähän sen jälkeen) yksi tuttava on varmaankin jo niitä testaamassa. Odotellaan siis raporttia häneltä. 🙂

Kaiken kaikkiaan siis Krakova tarjosi kyllä erittäin virkistävän ja mielenkiintoisen reissun. Tietysti sinne mentäessä kannattaa käydä tutustumassa myös lähellä sijaitsevaan Auschwitziin. Ei välttämättä mikään erittäin mieltä ylentävä visiitti, mutta pistää todellakin miettimään. Vaikeasta historiastaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, puolalaiset ihmiset ovat hyvin avoimia ja ottavat kyllä avosylin vastaan. Näin sanotaan melkein aina kaikista paikoista, mutta Puolassa tämän olen oikeasti kokenut itsekin.

Krakovaa voi kyllä suositella aivan huoletta. Jos kiinnostus heräsi ja tuli jotain kysymyksiä vielä mieleen, niin kommentteja vaan alas. Yritän parhaani mukaan vastailla. 🙂