Perinneruokaa matkailee: Krakova osa 1

Kuten aiemmin tuli mainittua, niin Puolaan vei tie tässä männäviikolla. Työn puolesta pääsin siis matkustamaan Krakovaan, jossa järjestimme vuotuisen kokous- ja tapahtuma-alan konferenssin. En ollut aiemmin käynyt Puolassa, joten odotin tätä innolla, joskaan en oikein tiennyt mitä odottaa Puolalta. Konferenssin puolelta tuli nähtyä upeita asioita, kuten Wieliczkan suolakaivos, jossa avajaisilta oli järjestetty. Kukapa nyt ei pitäisi hienosta istuvasta illallistilaisuudesta, joka järjestetään 130-metrin syvyydessä. No, ehkä eivät kaikki tietenkään, sillä ahtaanpaikankammoisille reissu ei olisi sopinut. Illallinen itsessään oli tilavassa salissa, mutta sinne pääseminen vaati pienen kierroksen.

Varsinainen Krakovaan tutustuminen pääsi kuitenkin alkamaan kunnolla konferenssin jälkeen. Parin päivän aikana tuli juostua monessakin ravintolassa, kahvilassa ja baarissa. Asiaa auttoi se, että sain oppaakseni kaksi paikallista, Karolinan ja Katarzynan, jotka olivat myös konferenssissa mukana. Pyysin heitä esittelemään omat lempipaikkansa, sekä näyttämään niitä ravintoloita ja kahviloita, joihin eivät matkailijat välttämättä tietään löydä.

Krakovasta löytyy kyllä jos jonkinlaista paikkaa lähes kenelle vaan. Vanhankaupungin alueelta, ihan keskustorin tuntumasta löytyy tietysti useampiakin vaihtoehtoja. Perinteisestihän tuollaisella alueella ovat aina ne kaikkein kalleimmat “turistyrysät”, mutta Puolan hintataso kun on huomattavasti Suomen tasoa alhaisempi, niin nuokaan hinnat eivät päätä huimaa. Pääruuan saa reippaasti alle kymmenellä eurolla täältäkin.

Krakovan ruokatarjonnasta on viime vuosina löytynyt selkeitä trendejä. Pari vuotta sitten sushi ja muutenkin japanilaiset ja kiinalaiset paikat olivat suosionsa huipulla. Vieläkin näitä löytyy, mutta nyt hampurilaispaikat ovat se trendijuttu. Paikallisoppaiden mukaan näitä löytyy moneen lähtöön. On balkanilaista burgeria, australialaista, amerikkalaista ja vaikka mitä. Pikaruokaketjut ovat myös läsnä, mutta paikallinen ruoka pesee näillä kyllä lattioita. Jos Krakovassa ollessaan löytää itsensä McDonaldsista, niin se toivottavasti on siitä syystä, että ihailee rakennuksen arkkitehtuuria, jonne kyseinen pikaruokaravintola on sijoitettu.

Paikallisista herkuista on hyvä tuoda esille “pierogit” eli eräänlaiset piirakat. Pierogi ruskie on näistä se tunnetuin ja sisältää raejuustoa ja perunaa. Simppeliä, mutta hyvää. Näitä saa monista ravintoloista. Ankka ja lammas ovat erittäin tyypillisiä ruokia monissa muodoissaan. Juutalaiskorttelissa syöty, hunajalla ja inkiväärillä maustettu kana oli myös kohtalaisen esimerkillinen ruokalaji. Klezmer-Hois niminen ravintola on tunnelmaltaan hyvin jännittävä, sillä se vaikuttaa jääneen jonnekin edellisen vuosisadan alkupuolelle. 

Erikoismaininnan saa Pod Wawelem, kaupungin linna lähistöltä löytyvä helmi. “Pod” muuten tarkoittaa, että se sijaitsee jonkin alla. Tässä tapauksessa kukkulan kupeesta löytyvä ravintolan nimi viittaa Wawelem-kukkulaan, jolta tuo vanha linna löytyy. Ja tarinan mukaanhan kukkulan alla asui muinoin lohikäärme, joka terrorisoi kaupunkia. Linnan katedraalin oven vierestä löytyvätkin todisteet tästä kahden valtavan luun muodossa. Sittemmin on taidettu todentaa, että kyseessä ovat valaan ja jonkin mammutin luut, mutta lohikäärme-tarinaa tämä ei häiritse. Mutta takaisin ravintolaan… Pod Wawelemiin kannattaa mennä vain hyvin nälkäisenä. Annokset ovat nimittäin sellaista kokoa, että hyvä jos jaksaa puolet. Kannattaa siis harkita ruuan jakamista. Ja ravintolasta kannattaa myös tehdä varaus etukäteen, sillä se on kuulemma melko suosittu. Sieltä saa kuitenkin kaikkia klassikoita; hapankaalia, makkaroita, wiener schnitzeliä, ohra “riisiä” ja niin edelleen. Itse päädyin possunkylkeen, joka oli hunaja-mantelikastikkeella päällystetty. Suorastaan taivaallista, mutta lisukkeet jäivät kyllä pääosin lautaselle, kun ei vaan jaksanut enempää.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *