Blogit
Perinneruokaa prkl

Perinneruokaa matkailee: Chicago

Se on välillä kauhean kiva suunnitella oikein jotain reissua ja miettiä oikein perusteellisesti minne menisi. Ja joskus taas vastaan tulee halvat lennot jonnekin ja ne vaan nappaa siitä saman tien ja miettii loput asiat myöhemmin. Chicagon kanssa kävi näin jälkimmäisen tavoin. 

Sinne siis ja kaksi kaveria mukaan. Yksi ystävä asuukin siellä, joten hänen luotaan sai vielä majoituksenkin. Kuinka kätevää. Chicagohan on ruokailijoiden mekka. Kaupunki on tunnettu erityisesti deep dish pizzastaan, jota tuli toki maistettua. Sehän olikin jännä kokemus, mutta ei mielestäni tavallista pizzaa voita. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ruoka silti. Lou Malnati’s -ravintola on yksi parhaista Chicagon deep dish pizzoja tarjoavista ravintoloista, ainakin paikallisen tuttuni mukaan. Valitettavasti kaikki kuvat nautitusta pizzasta olivat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita…

Lähdimme myös ystävieni kanssa kaupunkikierrokselle, jossa opas muistutti, että Chicagoon ei tulla laihdutuskuurille. Sinne ei tulla syömään kevyitä asioita, vaan sinne tullaan nauttimaan. Ja näin kyllä tehtiin. Hot dogit ovat toinen chicagolainen klassikko. Sen suhteen meille tehtiin selväksi, että hot dogiin ei koskaan tule ketsuppia. Ketsuppi voi mennä ranskalaisten seuraksi, mutta hot dogiin se ei tule. 

Suolakurkut tuntuvat pitävän jonkinlaisen ihmeaseman chicagolaisten keskuudessa, sillä paikallisilta joulumarkkinoilta löytyi suolakurkkujoulukoristeita. Niiden väitetään olevan aikamoisia klassikoita. Tällä kertaa jäi sellainen ostamatta, mutta katsotaan joskus myöhemmin 

Bloomingdale’sin joulukuusi on melko hieno ja massiivinen. On siinä muutama koristekin. Mitenköhän tällainen toimisi täällä ostareissa?

Näkymät näistä pilvenpiirtäjistä ovat aika miellyttäviä. 

NoMI-ravintola on yksi kaupungin parhaimmista ja myös näköalat ovat mahtavat. Seitsemännessä kerroksessa sijaitsevan ravintolan näköalat aukeavat suoraan Magnificent Mile -ostoskadulle. Siitä on mukava katsella kaupungin elämää. Ja ruokahan on taivaallista. Paikallinen 

Jälkiruokalautaset ilmestyivät tällä kertaa eteen ihan pyytämättä. Paikallinen emäntämme oli ravintolavarauksen yhteydessä halunnut yllättää enemmänkin. Mutta kunnon juhlallinen jälkiruoka sopi täydellisesti itsenäisyyspäivää juhlistamaan. 

Hancock Tower näytti aika jännittävältä sumuisena iltana. Chicagossahan oli kuvattu kai näitä uusimpia Batman-leffoja, enkä yhtään tuon illan jälkeen ihmettele valintaa. Näyttää melko hurjalta. 

Cloud Gate on pakollinen nähtävyys. Kyllä siellä oli muutama kuva otettava. Mietityttää vain, että kuinka kauan aikaa tuon kiillottamiseen käytetään vuoden aikana?

Ghirardelli-suklaakaupoista isoin pitää sisällään upean jäätelöbaarin. Varoituksen sana tosin, annokset ovat isoja ja erittäin herkullisia. 

Vielä pakollinen omakuva Willis Towerin (entinen Sears Tower) SkyDeck näköalatasanteelta. 103. kerros ja alla tyhjää tuollainen 412 metriä. Kyllä siinä hieman hirvitti, mutta mentävä vain oli. 

Kommentit (3)

  1. Anne P.

    Korkeanpaikankammoista alkoi huimata tuo viimeinen kuva 😀

    Meillä on kauhea matkakuume, New York houkuttelee taas mutta näyttää upealta tuo Chicagokin!

  2. Perinneruokaa Prkl

    Korkeanpaikankammo löytyy täältäkin. Tuohon jonottaessa ei oikein onneks nähnyt mihin on menossa, kun porukkaa oli niin paljon edessä. Ja sitten yhtäkkiä olitkin jo lasikopissa. Kyllä siinä kämmenet hieman hikos ja sydän löi jonkin verran tiheemmin.

    Chicagohan meni vähän yllättäen nyt melkein NYCin kanssa samalle linjalle. Oli todella miellyttävä kokemus. -Antti

  3. Ulkomailla

    Mukavan näköiset maisemat kyllä tuolta ylhäältä. Käytiin syksyllä Chicagossa myös, mutta jäi käymättä nuo pilvenpiirtäjät kun ei jonottaminen kiinnostanut ja korkeat paikat ei muutenkaan ole ne kotoisimmat 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *