![\"\"](\"https:\/\/i2.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/23\/2015\/01\/sarvet3.jpg?fit=933%2C1400&ssl=1\")
<\/p>\n<\/p>\n
Keitti\u00f6 on hetken kuluttua sarvia t\u00e4ynn\u00e4. Ja ei, t\u00e4nne ei ole tulossa mit\u00e4\u00e4n sonnilaumaa, porotokkaa tai pikkupirujen joukkoa. Nyt on kyseess\u00e4 ihan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t sarvet. Tai eik\u00f6s niit\u00e4 poronsarviakin jauheta sis\u00e4isesti nautittavaksi tietyiss\u00e4 tilanteissa? Mutta t\u00e4st\u00e4 siis ei ole kyse. Ihan ei nyt croisanttejakaan ruveta tekem\u00e4\u00e4n, mutta jotain sinne p\u00e4in. Ihan tavallisia sarvia, joita muistan mummen aina v\u00e4lill\u00e4 tehneen ja itse niist\u00e4 tyk\u00e4nneeni. N\u00e4m\u00e4 siis ovat kuin voi- tai juustosarvia, mutta loogisestikin ilman sit\u00e4 voita tai juustoa.<\/p>\n
Sarvia varten tarvitaan maitoa, voita, vehn\u00e4jauhoja, sokeria, suolaa ja hiivaa. Niin ja kuminaa p\u00e4\u00e4lle. Eli ei mik\u00e4\u00e4n ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n lista. L\u00e4mmitet\u00e4\u00e4n kolme desi\u00e4 maitoa k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6iseksi ja siihen sekoitetaan 20 grammaa tuorehiivaa ja teelusikallinen sokeria. T\u00e4h\u00e4n l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kahdeksan desi\u00e4 vehn\u00e4jauhoja ja teelusikallinen suolaa. Jos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleiskonetta, niin suolan voi lis\u00e4t\u00e4 jo l\u00e4hes valmiiseen taikinaan. Lopuksi taikina alustetaan 50 grammalla huoneenl\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 voita.<\/p>\n
Valmiin taikinan annetaan kohota liinan alla noin tunnin verran. Siin\u00e4 ajassa t\u00e4m\u00e4 ainakin kohosi jo yli kaksinkertaiseksi. Kohonnutta taikinaa vaivataan leivonta-alustalla viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4sen, jotta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ilma poistuu taikinasta. Sen j\u00e4lkeen taikina vaan puoliksi ja kaulitaan kummastakin puolikkaasta vuorollaan mahdollisimman paljon ympyr\u00e4\u00e4 muistuttava levy. Levy leikataan kahdeksaan osaan, kuten pizza konsanaan. Leikkaa viel\u00e4 pohjaosaan pieni “halkio”, jotta sarvista tulee mahdollisimman ilmavia.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/23\/2015\/01\/sarvet1.jpg?fit=1400%2C933&ssl=1\")
<\/p>\n
Py\u00f6rittele taikinalevyt rullalle reunalta keskellep\u00e4in. K\u00e4rkiosa kannattaa kostuttaa kylm\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4, jotta se pysyy mahdollisimman hyvin kiinni. Kolmioiden k\u00e4rkiosa kannattaa sijoittaa alasp\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. Taita sarvimaiseen muotoon ja asettele uunipellille. J\u00e4t\u00e4 kohoamisvaraa, jotte ne eiv\u00e4t ota turhan l\u00e4heist\u00e4 kontaktia toisiinsa. Anna kohota viel\u00e4 noin puoli tuntia liinan alla. <\/p>\n
Kohoamisen j\u00e4lkeen sarvet voidellaan munanvalkuaisella ja niiden p\u00e4\u00e4lle ripotellaan suolaa ja kuminaa. Savustettu sormisuola, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 viel\u00e4 l\u00f6ytyi, toimii mit\u00e4 parhaimmiten, mutta ihan perinteinen suola k\u00e4y my\u00f6s. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sarvet paistetaan kypsiksi 225-asteisessa uunissa. Ajallisesti 12 minuuttia on melko sopiva.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/23\/2015\/01\/sarvet2.jpg?fit=1400%2C933&ssl=1\")
<\/p>\n
Valmiit sarvet ovat varsinaista herkkua ja \u00e4sken kun yhden otin suoraan uunipellilt\u00e4, niin nyt on hienoisia vaikeuksia lopettaa n\u00e4iden mussuttamista. Pinnan sormisuola ja kumina ovat tosi miellytt\u00e4v\u00e4 yhdistelm\u00e4. Ja vaikka suu meinaa palaa, kun n\u00e4m\u00e4 ovat viel\u00e4 niin uunituoreita, niin taidan siit\u00e4 huolimatta ottaa viel\u00e4 yhden. Om nom nom. Kauhean pitk\u00e4ksi aikaa n\u00e4it\u00e4 ei p\u00f6yd\u00e4lle paranekaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ne kuivuvat nopeasti. Jos n\u00e4in k\u00e4y, niin pikavisiitti mikroaaltouunissa auttaa asiaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Keitti\u00f6 on hetken kuluttua sarvia t\u00e4ynn\u00e4. Ja ei, t\u00e4nne ei ole tulossa…<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,81,80],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/i2.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/23\/2015\/01\/sarvet3.jpg","blog_id":23},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3217"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/comments?post=3217"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5135,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3217\/revisions\/5135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/media?parent=3217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/categories?post=3217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/tags?post=3217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}