{"id":3183,"date":"2014-10-24T11:27:01","date_gmt":"2014-10-24T08:27:01","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/metsastajan-peurapiilo\/"},"modified":"2017-11-01T13:36:40","modified_gmt":"2017-11-01T11:36:40","slug":"metsastajan-peurapiilo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/metsastajan-peurapiilo\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n peurapiilo"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Mets\u00e4styskausi on nyt meneill\u00e4\u00e4n ja kotona maalla se tarkoittaa ainakin sit\u00e4, ett\u00e4 hirven- ja peuranlihaa ilmestyy pakastimeen jonkin verran. Hirve\u00e4 tietysti enemm\u00e4n kuin peuraa. Viimeisimm\u00e4ll\u00e4 kotireissulla matkaan tarttui v\u00e4h\u00e4n kumpaakin ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa peuran paistipalanen p\u00e4\u00e4si k\u00e4sittelyyn. Muut odotelkoot viel\u00e4 vuoroaan pakastimessa. Riista on kyll\u00e4 yleisesti ottaen paljon maukkaampaa kuin kasvatettu lihakarja. Nyt tulee k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s noille kokin ker\u00e4\u00e4mille suppilovahveroille. Viime syksyn\u00e4 suppilovahveroista tuli aikaiseksi piirakka<\/a> ja t\u00e4ll\u00e4kin kertaa sienet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t taikinan kanssa l\u00e4heisiin v\u00e4leihin. T\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa inspiraationa toimii Wellingtonin paisti (Beef Wellington), joka on l\u00e4ht\u00f6isin siniverisist\u00e4 seurapiireist\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lihanpala ruskistetaan \u00f6ljy-voiseoksessa todella kuumalla pannulla. Eli pannu siis ensin todella kuumaksi ja vasta sitten liha pannulle, ett\u00e4 lihan pinta sulkeutuu. Liha pois pannulta ja suolaa ja pippuria pintaan. Suolaa piisaa noi puolikas teelusikallinen ja pippuria maun mukaan. Seuraavaksi lihapala matkaa 125-asteiseen uuniin ritil\u00e4n p\u00e4\u00e4lle ja alle esimerkiksi jokin uunivuoka, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4. Lihasta tippuvat nesteet saavat siis tippua rauhassa vuokaan. Mittari lihanpalaan, lihan kypsyys kun on 53 astetta, niin otetaan pois uunista. Lihan l\u00e4mp\u00f6 nousee p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 55:een. K\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4\u00e4n folioon vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ainakin puoleksi tunniksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen annetaan lihan j\u00e4\u00e4hty\u00e4 niin, ett\u00e4 se olisi korkeintaan huoneenl\u00e4mp\u00f6ist\u00e4. Saa menn\u00e4 viile\u00e4mm\u00e4ksikin. Jos on mahdollisuus laittaa se hetkeksi ulos vaikka parvekkeelle, niin siin\u00e4h\u00e4n se viilenee kohtalaisen tehokkaasti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tehd\u00e4\u00e4n sienist\u00e4 “duxelles” eli itse kutsun sit\u00e4 nimell\u00e4 sienim\u00f6ss\u00f6. Sienimuhennos taitaisi olla korrektimpi termi. Sit\u00e4 varten hienonnetaan 50 grammaa sipulia ja 200 grammaa k\u00e4siteltyj\u00e4 suppilovahveroita todella hienoksi ja paistetaan ne 50:ss\u00e4 grammassa voita. Seos kypsennet\u00e4\u00e4n kunnolla, eli nuo saavat olla viitisentoista minuuttia pannulla. Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n suolaa puolikas teelusikallinen ja timjamia muutaman oksan lehdet. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen seos vaan heti pois pannulta ja j\u00e4\u00e4hdytet\u00e4\u00e4n se kunnolla.<\/p>\n

Uunia tarvitaankin taas v\u00e4h\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4, joten pist\u00e4 se l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4\u00e4n 225-asteiseksi ja laita valurautapannu uuniin. Sill\u00e4 v\u00e4lill\u00e4, kun uuni kuumenee, voidaan hirvipaisti piilottaa taikinakuoreensa sienten kera.<\/p>\n

Otetaan sulatettu lehtitaikina, kaulitaan ohuemmaksi ja mittaillaan, ett\u00e4 lihanpala saadaan kokonaan p\u00e4\u00e4llystetty\u00e4 sill\u00e4. Iso lehtitaikinalevy siis vaan suosiolla. Keskelle kaulittua taikinalevy\u00e4 laitetaan sienim\u00f6ss\u00f6\u00e4 ja sen p\u00e4\u00e4lle laitetaan lihapalanen. Sen j\u00e4lkeen vuorataan loputkin taikinasta kiinni lihanpalaan sienim\u00f6ss\u00f6n voimin. Leikataan taikinalevyn kulmat pois ja pisimm\u00e4t sivut taitellaan p\u00e4\u00e4lle ensin ja reunat kostutetaan kylm\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4. Tarkoitus olisi, ett\u00e4 taikinaa ei juurikaan mene p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Pienemm\u00e4t sivut siis voi leikata sopivaksi t\u00e4t\u00e4 ajatellen. Veitsen ja veden kanssa vedell\u00e4\u00e4n pinta l\u00e4hes savimaiseksi ja saumattomaksi. Ylij\u00e4\u00e4neist\u00e4 taikinapalasista voi tehd\u00e4 viel\u00e4 pintaan jonkinlaisia koristeita, jos on taiteellisella tuulella.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Uuni ja valurautapannu ovat t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 ehtineet varmasti kuumaksi asti, joten leikataan pannun pohjalle leivinpaperista sopiva palanen. Lehtitaikinalla p\u00e4\u00e4llystetty peurapaisti laitetaan leivinpaperin p\u00e4\u00e4lle. Voidellaan taikinapinta viel\u00e4 kananmunankeltuaisella. Tuo valurautapannun kuumentaminen auttaa siin\u00e4, ett\u00e4 taikina kypsyy my\u00f6s pohjasta kunnolla. Uunissa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 on edelleenkin tuo 225 astetta. Paistetaan paistia noin 15 minuuttia, jotta pinta tulee kauniin kullanruskeaksi.<\/p>\n

Paisti on n\u00e4in valmis ja keitti\u00f6 t\u00e4ydess\u00e4 kaaoksessa. Pikasiivouksen j\u00e4lkeen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n peurapiilokin on v\u00e4h\u00e4n j\u00e4\u00e4htynyt ja on siis sopivaa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Jokin hyv\u00e4 kastike siihen sivuun viel\u00e4 ja annos on valmis. Mit\u00e4\u00e4n perunalisuketta tai muuta ei tarvita, kun on sient\u00e4 ja taikinaa jo ihan riitt\u00e4v\u00e4sti. Aiemmin tehty pihlajanmarjahillo<\/a> puolestaan sopii t\u00e4ydellisesti t\u00e4m\u00e4n kanssa.<\/p>\n

Jos tekee enemm\u00e4nkin peuraa mieli, niin Joonas Onko N\u00e4lk\u00e4? -blogin<\/a> puolelta teki herkullisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 peuran ulkofileenoisetteja suppilovahverorisoton kera<\/a>. Eli sinne siis tutkimaan my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 riistaresepti\u00e4. Kokki v\u00e4h\u00e4n konsultoikin Joonasta t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n peuran suhteen ja sai hyvi\u00e4 neuvoja, joten kiitos t\u00e4st\u00e4. Mutta nyt on todellakin jo n\u00e4lk\u00e4, joten ei kun sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4styskausi on nyt meneill\u00e4\u00e4n ja kotona maalla se tarkoittaa ainakin sit\u00e4, ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[33,34,32,31,36,35],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/23\/2014\/10\/wellington.jpg","blog_id":23},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/comments?post=3183"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5377,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/posts\/3183\/revisions\/5377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/media?parent=3183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/categories?post=3183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/perinneruokaaprkl\/api\/wp\/v2\/tags?post=3183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}