Onnea nikkaroimassa
Onnea nikkaroimassa

Jihuu, ensimmäiset hipat talolla!

Huh..alkaa olla jo ikuisuus viime postauksesta. Sattuneista syistä (joita muun muassa vauvan syntymä, kesälomat ja talon viimeistely) blogissa on eletty hiljaiseloa. Kaikki on kuitenkin erittäin onnellisesti, uusi pieni ihminen on saatettu turvallisesti maailmaan, ja ihmettelemme nyt arkea kahden lapsen kanssa.

Kesä on ollut kuuma ja tohinaa täynnä, ja katkonaisista yöunista huolimatta olen ollut onnellisempi kuin pitkiin aikoihin: olemme päässeet oikeasti oleilemaan talolla! Kannoimme kimpsumme ja kampsumme (elikkä pari matkalaukullista vaatteita, tsiljoona vauvatarviketta, kaikki kaupunkikodin käyttämättömät astiat, lakanoita, pyyhkeitä ja kaikkea kesäelämään tarvittavaa) talolle jo pari viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Siitä lähtien olemme pääpiirteittäin asuneet täällä maalla, mitä nyt mieheni kävi täältä vielä alkukesän töissä kaupungissa.

Pientä sisusteluakin olemme tehneet, mutta kiireettä. Talon ensimmäisiä pippaloita eli vauvan ristiäisiä vietettiin viikonloppuna, ja vielä edellisenä iltana nikkaroitiin (loputtomia) listoja ynnä muuta. Yllätyin silti itsekin, kuinka stressittömästi suhtauduin juhlien puolivalmiiseen sisustukseen. Pöytiä lainattiin naapureilta, tuolit ovat eri paria, ja ylipäänsä kalusteita on vielä hyvin vähäisesti. Mutta muutamilla koristeilla, näyttävillä kukilla ja kauniilla tarjottavilla saatiin ihmeitä aikaiseksi! Ja kaikkihan tietävät, että olemme juuri vasta asettuneet taloon. Valmista tulee vasta ajan kanssa. Laitan enemmän kuvia sisältä tänne sitten, kun täällä alkaa näyttää hitusen valmiimmalta.

Vaikka talon valmistumista on niin kovasti odotettu, en olisi ikinä uskonut, että kotiudumme niin taloon kuin alueelle näin nopeasti..tuntuu miltei, että olisimme aina asuneet täällä. Herään jokainen aamu aivan yltiöonnellisena, hiippailen yöpuvussa kauniiseen suureen keittiöömme, jonne aamuarinko tuikkii, ja napsautan kahvinkeittimen päälle. Rannassa järvi huokuu kesäaamujen rauhaa.

Aamiaisen jälkeen esikoisemme haluaa heti omalle pihalle touhuamaan (aivan käsittämätöntä luksusta kerrostaloasukeille!), ja sitten suuntaamme rantaan uimaan. Päivällinen savustetaan tai grillataan pihalla, jonne on katettu pöytä omenapuiden alle. Iltapäivällä poimitaan marjoja, mennään taas uimaan tai lähdetään käymään jäätelöllä. Kutakuinkin näin ovat kesäpäivät täällä sujuneet, ja kaikki turha kiire ja stressi tuntuvat jääneen kaupunkiin. Elämä on hyvää ja yksinkertaista. Toivotaan, ettei tämä ihana alkuhuuma haihdu koskaan!

Eloterkuin maalta,

Henna

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *