Uusia kuvioita

Minulla on ollut muutosten viikko. Teimme viikko sitten ison päätöksen lopettaa syksyllä täyshoitotallin pitäminen. Jätämme vain omat hevoset talliin ja lopetamme siis vuokratallipaikkojen pidon. Ai miksi? No kun se ei ole kovin kannattavaa liiketoimintaa, päinvastoin. Se saattaa kannattaa jos on pokkaa pyytää riittävästi tallivuokraa, on riittävästi tallipaikkoja, jos heinää tulee omasta pellosta ettei tarvitse ostaa tai jos on aikaa tehdä kaikki hommat itse. Silloin saattaa onnistua, mutta meillä on nyt laskettu ettei kannata. Tai vaikka kannattaisikin sen verran ettei jäisi miinukselle, niin työtä edelleen riittää niin paljon, että sen ajan voi käyttää toisinkin. Toki meillä edelleen omat hepat jatkossakin tuottavat työtä, mutta on silti eri asia jo ajatustasolla hoitaa omia kun muiden hevosia. Voi ottaa vähän rennommin.

Tämä on ollut minulle tosi yllättävänkin iso päätös, koska minun elämäni on viimeiset 10 vuotta ollut aikalailla tässä mäellä, talon ja tallin välimaastossa. Talliporukka on ollut minun sosiaalinen elämäni, minun ystäväpiirini. Ne ihmiset jotka olen onnistunut vierelleni tänä aikana tähän saamaan ovat tärkeitä ja on todella raskasta päästää irti. Lohduttaudun sillä, että ehkä nyt näen näitä ihmisiä enemmän ajatuksella. Ja toki jatkan valmennustuntien pitoa tässä omalla tallilla, sekä käyn valmentamassa muilla talleilla, nyt siihenkin jää vähän paremmin aikaa.

Silti uutta kohti mennään. Olen nyt ihan tosissani kotieläinpihan kanssa. Ajatus pitää pientä kotieläinpihaa on kytenyt jo pitkään, mutta nyt kun tuossa vieressä oleva aikanaan Marttilan torppiin kuulunut pieni hirsimökki vapautui, päätin että tässä se on, minun uusi työpaikkani. Tarkoitus on avata kotieläinpiha heinäkuun alussa, jotta ehdimme rakentaa sitä vielä kesäkuun. Jatkossa pihaa olisi tarkoitus pitää auki kesät ja mahdollisesti talvella loma-aikoina. Kotieläinpihassa nähdään nyt täällä jo asustavien Aasin, ponin, hevosten, lehmän, pässien, alpakoiden ja kanojen lisäksi pupuja, jotka saapuvat meille viikon päästä (lapset käyvät hieman kierroksilla…) sekä pikkukilejä ja pikkulampaita, jotka tulevat tänne vain kesäksi, ja palaavat omistajilleen taas syksyllä. Mökkiin tulee pieni kahvila ja myymälä, ja eläimet ovat mökin ympäristössä. Marttilan talo ja pihapiiri ovat siinä vieressä, mutta eivät tule olemaan auki yleisölle, tämä on meidän koti.

Kantava ajatukseni kotieläinpihassa on tarjota perheille selkeä, viihtyisä ja hyvin suunniteltu ajanviettopaikka. Haluan että se on paikka, mihin voi tulla rauhassa ajan kanssa, ottaa vaikka eväät mukaan ja antaa lasten olla eläinten kanssa, leikkiä keskenään ja kiipeillä vaikka puissa. Mutta paljon on hommaa vielä edessä ennenkuin tämä paikka on avajaiskunnossa. 

 

Kommentit (8)
  1. Ihana suunnitelma! Tänne tulemme varmasti pärjäämään, tänä kesänä kun valitettavasti joudumme luopumaan omasta vanhasta pihapiiristämme kokonaan. Innostusta uuteen!

  2. Oi, kivalta kuulostaa kotieläinpiha suunnitelmasi!! Piti heti katsastaa paljonko täältä Jyväskylästä on matkaa teidän suunnille, jospa vaikka seuraavana kesänä päästäisiin kesälomareissuun. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *