Toppinkia!
Lapsilla on ipadissa joku iiii-hana prinsessa-aplikaatio, missä on perus pelien lisäksi prinsessa-aiheisia ideoita askarteluun ym touhuun. Ihan kiva ajatukseltaan, tosin ulko-asultaan minun silmääni aika puuduttava, mutta pikkutyttöihin uppoaa, tietenkin. Samaisesta aplikaatiosta löytyy myös hyvin yksinkertainen prinsessamuffinien teko-ohje, missä leipominen opastetaan kuva kuvalta.
Tytöt halusivat leipoa näitä muffineja ja ohjasinkin heidät Tuukan luo, hänhän sen ipadinkin on hankkinut. Yllättäen Tuukka makean ystävänä innostui ideasta. Seurasimme leipomista Torstin kanssa sivusta. Tiedän että nyt tulee tosi kulunut mielikuva, että naista naurattaa kun mies leipoo lasten kanssa ja kaikki ei mene ihan nappiin, mutta entäs sitten. Kyllä minua nauratti. Ja meillä oli kivaa, leipurikolmikko oli aidosti innoissaan.
Jouduin muutaman kerran puuttumaan leivontaan vähän, koska ohje oli ruotsiksi, ohjeessa oli mittayksiköt grammoina eikä meillä ollut tuorejuustoa joten joutui vähän soveltamaan. Tuukka analysoi applikaation ongelmia ja taisteli perille hienosti, muffinit valmistuivat, kuorrutteet ja kaikki. Tuukka hoki koko ajan jo tekovaiheessa miten helppoa ja kivaa leipominen on. Ja miten helppoa ”toppingin” tekeminen muffinien päälle on, ja ”Miksi sä Olga et kos-kaan tee toppinkia muffinien päälle?”
Lopuksi keitettiin kahvit ja syötiin kaikki ainakin kaksi. Olivat oikeasti ihan hyviä, jopa se toppinki. Tuukka palasi aiheeseen illan mittaan vielä monta kertaa. ”Mä en siis oikeesti tienny et mä osaan leipoo muffinsseja.”
Parin tunnin kuluttua löysin Tuukan työhuoneestaan. Aloitin keskustelun prinsessa-aplikaatiosta ja leipomiskokemuksesta. Pyysin Tuukkaa analysoimaan hetken ohjeita ja tekovaiheiden järkevyyttä, Tuukka kävi kiltisti kokemuksiaan läpi. Sitten kerroin hänelle että minusta aplikaatiosta puuttui aika tärkeä leivontaan kuuluva juttu lopusta. "Ai mikä?" kysyi mieheni aidosti kiinnostuneena. "Siivoa lopuksi jäljet", vastasin. Taas nauratti, keittiöön jäi aika hyvä toppinki-kaaos.
Olen samaa mieltä siitä, että ihanaa, kun joku muukin keittiössä kokkaa tai leipoo, mutta samoin meillä on ollut puhetta, että jälkien siivoaminen kuuluu operaatioon myös. Se tahtoo lapsilla ja nuorilla ainakin unohtua. Ihailen niitä, jotka jaksavat koristella ja tuunailla leipomukset ja ruuat, mutta mulla ei tahdo niihin jaksamista riittää. Riittää, kun perusherkkua saadaan suuhun 🙂
Hei Olga! Seurasin taannoin Olgan kotona-ohjelmaa, josta tykkäsin älyttömästi. Viestini ei kuitenkaan liity siihen, eikä tähän blogiin, vaan Hilmaan. Huomasin blogistasi jonkin vanhemman viestisi, olisiko ollut maaliskuulta 2012, jossa mainitsit Hilmalla olleen outoa kuumetta ilman muita oireita. Siitä tuli heti mieleeni poikani, joka on kuumeillut 10kk ikäisestä n. 3 viikon välein. Poikani on nyt 2,5 vuotta ja kuumeilu jatkuu yhä eikä sille ole löydetty syytä. Poikani on myös “perävaunu”, kuten Hilmaa ihanasti miehesi on luonnehtinut. Jossain tuoreessa kirjoituksessa mainitsit Hilmalla olevan mahdollisesti jokin nivelsairaus. Onko hänkin oireillut kuumeella? Me olemme nyt kokeilleet homeopatiaa, mutta aika näyttää toimiiko se tuohon kuumeiluun. Pari kuumejaksoa lääkkeen antamisen jälkeen ovat olleet kyllä lievempiä.