Toppe, sano Toppe!

Koska kesä antoi kaiken kivan ja lämmön mitä vain toivoa voi, tuntuu, että olen täysin valmis syksyyn. Olemme eläneet arkea nyt viikon verran. Sen rutiinit aamuherätyksineen samaan aikaan väsyttävät ja tekevät onnelliseksi. Helga aloitti esikoulun ja Hilma opettelee arkileikkejä kahdestaan Torstin kanssa. Kirppukin aloitti esikoulun toisaalla ja viettää meillä kaikki viikonloput.

Olen pohtinut arjen käsitettä. Mitä se oikein on ja kuinka se minun tapauksessani eroaa lomasta? Olen aina töissä. Tallilla, koneella, kotona ja taas tallilla. Kuljen pihalla päässäni ajatuksia uusista kirjoitustöistä, resepteistä tai tulevista työkeikoista. Minulle loma on sitä, että saan isomman osan Tuukasta elämääni ja arki taas päivälomaa Tuukasta. Siksi viikonloput ovat nyt taas parasta.

Torstin puhe on kovassa kehitysvauhdissa. Poika on koko ajan äänessä, välillä tavut osuvat kohdalleen ja höpötyksen keskeltä kuuluu sanoja. Jotenkin jännittää, koska kohta Toppe saa kerrottua meille ajatuksiaan.  Tänään ruokapöydässä houkuttelimme koko perhe Torstia puhumaan. ”Sano Toppe Toppe! Sano Papu (koira), sano Iskä, sano Helga! Torsti nauttii tilanteen hänelle sallimasta huomiosta ja ääntelee sanoja parhaansa mukaan.

Sitten tulee Hilman vuoro pyytää: "Toppe, sano helikopteri!"