Spaghettirutiini

Olen huomaamattani ujuttanut perheeni arkeen lisää perinteitä jotka olivat perinteitä myös lapsuudenkodissani Nurmeksessa. Tuukkaa ihmetyttää kun nykyään meillä syödään lauantaisin speghetti polognesea, koska hän hyvin tietää että näin tehtiin myös lapsuudenkodissani. Spaghettia tehdään myös enemmän kuin on tarvis ja lopput siitä syödään sunnuntaina pannulla paistettuna. Viikonloppuisin päivällä keitän yhä useammin lounaaksi puuroa, kuten Nurmeksessakin oli tapana, olihan se nopea ja edullinen lounas 7-henkiselle perheelle.
Äitini on hyvin sairas. Rykelmä erilaisia neurologisia sairauksia on jättänyt äidistäni jäljelle vain hennon kuoren. Joka kerta kun käyn katsomassa äitiäni, palaan askelta vahvempana ihmisenä kotiin. Samalla kun sydämeni valmistautuu loppuelämään ilman äitiä, takerrun käytännön tasolla arjen rutiineihin, kuten lauantain pastakastikkeeseen.
Äitini rakasti valkosipulia, sitä laitettiin joka ikiseen ruokaan paitsi siihen päiväpuuroon. Viime lauantaina laitoin polognesekastikkeeseen pitkästä aikaa reilusti valkosipulia. Äidin vaikutus minussa tuntuu vahvempana kuin koskaan ja annan sen tuntua.